Demokratian kriisistä puhutaan ympäri maailmaa. Ihmiset, erityisesti nuoret kokevat jäävänsä päätöksenteon ulkopuolelle ja luottamus poliittisiin instituutioihin horjuu. Suomessa tilanne on osin vahvempi. Nuorisobarometri 2024 osoittaa, että nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen korkealla tasolla ja kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvussa. Siitä huolimatta nuoret kokevat, ettei heitä kuulla tarpeeksi.
Nuorisovaikuttaminen toimiikin demokratian stressitestinä. Se paljastaa, kuuleeko suomalainen päätöksenteko kaikkia kansalaisia, vai vain niitä, joilla on jo valtaa. Kymmenen vuotta sitten nuorten ääni sai Suomessa vahvan laillisen tunnustuksen, kun nuorisovaltuustot kirjattiin lakiin. Pelkän hallinnollisen uudistuksen sijaan tämä oli lupaus siitä, että nuoret kuuluvat osaksi suomalaista päätöksentekoa. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin kysymme: olemmeko lunastaneet tuon lupauksen?
Tulevaisuusbarometrin 2025 mukaan emme. Yli kolmasosa nuorista ilmoitti, ettei voi vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen. Samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli vain neljännes nuorista. Tämä epävarmuus on signaali: demokratian on rakennuttava arjen osallisuudesta, ei nojattava vain vaalipäivään ja kampanjalupauksiin. Nuorten usko demokratiaan vahvistuu vain ottamalla heidät osaksi prosessia.
Demokratia kukoistaa rakentavasta erimielisyydestä ja siinä erityisesti nuorisovaltuustot ovat näyttäneet voimansa. Ne ovat tuoneet keskusteluun näkökulmia kouluista harrastuksiin ja ilmastopolitiikasta hyvinvointiin, sekä huomauttavat epäkohdista, joihin aikuiset ovat turtuneet. Nuoret tekevät päätöksenteosta eläväistä ja tulevaisuuteen katsovaa.
Katsomme siis vuoteen 2035 ja asetamme vision: nuorten osallistuminen on itsestään selvää. Se ulottuu kunnallisiin, alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin päätöksentekorakenteisiin. Nuorten ääni kuuluu siellä, missä heidän tulevaisuudestaan päätetään. Vuonna 2035 päätöksiä nuorista ei tehdä ilman nuoria.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kutsuu päättäjät, kunnat, alueet ja yhteisöt sitoutumaan vision toteuttamiseen. Se tarkoittaa kolmea asiaa: vaikutusvaltaa, uusia vaikuttamisväyliä, sekä seurantaa ja vastuunkantoa. Nuorisovaltuustojen asemaa on vahvistettava todellisilla päätösoikeuksilla ja riittävillä resursseilla. Osallistumisen mahdollisuuksia on kehitettävä erityisesti niille nuorille, joiden ääni muuten uhkaa jäädä kuulematta. Nuorten osallisuutta ja luottamusta on mitattava säännöllisesti ja tulosten on ohjattava päätöksentekoa.
Kymmenen vuotta laissa on ollut nuorisovaltuustoille merkittävä askel. Mutta seuraava vuosikymmen ratkaisee, jääkö nuorisovaikuttaminen vain paikallisdemokratian sivutekijäksi. Nyt on aika rakentaa Suomi, jossa nuorten ääni ei ole poikkeus, vaan arkipäivää.