Kysymys Euroopan tulevaisuudesta on kysymys tulevaisuususkosta

Teksti on osa blogisarjaa, jossa Nuvan asiantuntijat ja liittohallitus kirjoittavat tulevaisuususkon, yhteisöllisyyden ja demokratian kysymyksistä.

Onko Eurooppa tuomittu toimimaan vain kriisien pakottamana, koska sen nykyinen järjestelmä on pitkälti rakentunut niiden varaan?

Euroopan Unioni on rakennettu kriisien läpi, kompromissien varaan ja usein se kehittyy vasta pakon edessä. Tuntuukin, että EU toimii ja on parhaimmillaan vain silloin, kun se joutuu vastaamaan johonkin, mikä uhkaa sen olemassaoloa. Mutta tällainen reaktiivisuus ei enää kuitenkaan riitä.

Demokraattista länttä ei horjuteta asein

Elämme aikaa, jossa luottamus murenee monella tasolla yhtä aikaa. Kansalaisten luottamus päätöksentekoon ja instituutioihin horjuu, yhteiskunnallinen keskustelu polarisoituu, hyvinvointierot kasvavat ja kansainvälinen järjestys muuttuu päivä kerrallaan arvaamattomaksi. Samalla autoritaariset johtajat ja populistiset liikkeet hyötyvät tästä: Ne käyttävät hyväkseen länsimaiden sisäisiä jakolinjoja, ruokkivat epäluottamusta ja haastavat avoimen yhteiskunnan perusperiaatteita. Monimutkaistuvissa digitaalisissa turvallisuusympäristöissä tällainen hybridivaikuttaminen on entistä helpompaa. Esimerkiksi Venäjä rakentaa vaikutusvaltaansa hybridivaikuttamisen keinoin, koska se ymmärtää, että demokraattista länttä ei horjuteta asein, vaan rapauttamalla sitä sisältäpäin.

Nykyisessä tilanteessa eurooppalainen yhtenäisyys ei ole enää abstrakti arvo tai idealististen juhlapuheiden päämäärä, vaan se on muodostunut ennen kaikkea turvallisuuskysymykseksi.

Kyse ei ole pelkästään puolustuksesta tai vakaasta taloudesta, vaan myös kyvystämme säilyttää demokratian toimintakyky ja ylläpitää edistysuskoa paineen alla.

Yhtenäisyys ei välttämättä tarkoita liittovaltiota tai yhdenmukaisuutta, vaan se on ennen kaikkea toimijuutta. Euroopan yhtenäisyys on kykyä tehdä yhdessä päätöksiä, kantaa vastuuta ja puolustaa vaikeassakin tilanteessa yhteisiä arvojamme.

Kyynisyys on Euroopan suurin uhka

Mielestäni hajaantuminen ei kuitenkaan ole edes Euroopan suurin uhka. Suurin uhka on nimittäin kyynistyminen. Kyynisyys syntyy, kun ihmiset lakkaavat uskomasta, että yhteiskuntaan osallistumisella on merkitystä. Tällöin politiikka näyttäytyy etäisenä, monimutkaisena ja arjesta irrallisena. Tulevaisuus tuntuu enemmän uhkalta kuin mahdollisuudelta. Tällaisessa tilanteessa me nuoret olemme. Demokratia ei romahda yhdessä hetkessä, vaan se murenee hiljalleen. Euroopan suurin uhka on kyynistyneet nuoret.

Siksi kysymys Euroopan tulevaisuudesta onkin väistämättä myös kysymys tulevaisuususkosta. Jos ihmiset eivät näe paikkaansa yhteisessä projektissa, he eivät myöskään sitoudu sen puolustamiseen. Tämä koskee etenkin nuoria, joiden elämän tulee määrittämään ne päätökset, joita nyt tehdään.

Tulevaisuususko ei synnykään talouskasvusta, turvallisuustakuista tai materiasta, vaan kokemuksesta siitä, että oma ääni kuuluu ja että sillä on vaikutusta.

Kaikki tämä tarkoittaa, että sosiaalinen kestävyys ja osallisuus on myös geopoliittinen kysymys. Yhteiskunnat, joissa nuoret kokevat osallisuutta, luottamusta ja oikeudenmukaisuutta, ovat vakaampia ja vastustuskykyisempiä ulkoisille paineille. Sisäinen eheys on ulkoisen kestävyyden edellytys. Tämä pätee sekä maiden sisällä, että koko Euroopan laajuisesti.

Kenen projekti Eurooppa on?

Pelkkä kriiseihin reagointi ei siis enää riitä. On luotava keinoja, joilla Euroopan ja EU:n yhtenäisyyttä vahvistetaan kestävästi. On katsottava tulevaan, eli nykyisiin nuoriin. Euroopan on kyettävä luomaan itselleen suuntaa, joka tarjoaa merkitystä ja osallisuutta kansalaisilleen, jotain johon kuulua ja jota puolustaa. Tämän suunnan määrittämisessä nuorten tulee olla mukana ja kaiken keskiössä. Se ei tietenkään tapahdu itsestään, vaan vaatii rakenteita, jotka tekevät osallisuudesta mahdollista jo ennen kuin nuori on täysi-ikäinen.

Lopulta keskeinen kysymys kuuluu: Mitä tarkoittaa, että kansalaiset, ja erityisesti nuoret, kokevat kuuluvansa samaan, Euroopan tulevaisuuden, projektiin?

Lisätietoja