Kuntalain edellyttämä nuorisovaltuusto puuttuu enää viidestä kunnasta. Nuorisovaltuuston toimintaedellytykset kunnissa ovat parantuneet erityisesti lautakunta- ja valtuustoedustusten myötä. Puutteita on kuitenkin nuorisovaltuustojen mahdollisuuksissa vaikuttaa kunnan muuhun valmisteluun.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n julkaiseman Nuorisovaltuustoselvityksen mukaan nuorisovaltuuston edustukselliset vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Kyselyyn vastanneista kunnista 83 %:lla on nuorisovaltuuston edustaja läsnä puhe- ja läsnäolo-oikeudella ainakin yhdessä lautakunnassa ja 56 %:lla kunnanvaltuustossa.
Positiivista kehitystä on tapahtunut myös aloiteoikeuden osalta. Suora aloiteoikeus kunnanvaltuustolle oli 68 %:lla vastanneiden kuntien nuorisovaltuustoista. Vuonna 2018 vastaava tulos oli 57 %. Nuorisovaltuuston vaikutusmahdolisuuksia parantaa myös oma-aloitteisuus. Omia avauksia ja kannanottojen teki 74 % nuorisovaltuustoista, oma-aloitteisesti yhteyttä kunnan viranhaltijoihin ja päättäjiin otti 58 %.
Kuntalain 26§ mukaan kunnan tulee taata nuorisovaltuustolle riittävät resurssit sekä mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun kaikissa asioissa, jotka koskettavat nuoria. Vaikka yhä useammalla nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntien ja valtuuston kokouksissa, vain 24 % vastaajista kertoi, että nuorisovaltuusto pystyi vaikuttamaan kunnan muuhun valmisteluun ja budjettiin.
Lisätiedot:
puheenjohtaja Sami Salminen, sami.salminen@nuva.fi, puh. 044 777 0561
osallisuusasiantuntija Siiri Mertakorpi, siiri.mertakorpi@nuva.fi, puh. 044 770 0150
Nuorisovaltuustoselvitys toteutettiin kuntien nuorisovaltuustoista vastaaville ohjaajille kevään 2019 aikana. Kyselyyn vastasi 185 kuntaa Manner-Suomen 295 kunnasta. Vastanneista 185 kunnasta 95 kuntaa kontaktoitiin lomakekyselyllä ja 90 kuntaa puhelimitse.