Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Demarinuoret, Kokoomusnuoret, Keskustanuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Vasemmistonuoret, RKP-nuoret ja KD Nuoret vaativat nuorisovaltuustojen toimintaedellytysten takaamista.
Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja. Kuntalain 26§ velvoittaa kaikkia kuntia perustamaan nuorisovaltuuston, mutta todellisia vaikutusmahdollisuuksia nuorisovaltuustoilla ei jokaisessa kunnassa ole.
“Nuorisovaltuustot edustavat niiden mielipidettä, joilla ei vielä ole mahdollisuutta äänestää. Kuntapäättäjien keski-ikä on noin 8 vuotta kuntalaisten keski-ikää korkeampi ja on tärkeää, että myös nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa”, kommentoi Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Matias Mäkiranta.
Nuorisovaltuustojen tärkein vaikuttamiskeino on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan toimielimissä. Vuonna 2019 toteutettu nuorisovaltuustoselvitys kuitenkin osoittaa, että nuorten vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kunnittain. On huolestuttavaa, että osassa kunnista nuoret ja nuorisovaltuusto sivuutetaan yhä päätöksenteossa.
Nuoret ovat aliedustettuina kunnallisessa päätöksenteossa, eivätkä alle 18-vuotiaat voi äänestää omaa edustajaansa valtuustoon. Nuorisovaltuustot toimivat linkkinä nuorten ja kuntapäättäjien välillä ja vaikuttavat kunnan toimielimissä tuoden nuorten äänen kunnalliseen päätöksentekoon. Ne antavat nuorille kokemuksia kunnallisesta vaikuttamisesta, innostavat nuoria mukaan kuntapolitiikkaan ja lisäävät nuorten poliittista kiinnostuneisuutta paikallisiin asioihin.
Me eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt vaadimme yhdessä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kanssa, että nuorisovaltuustoille myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kunnan lautakuntiin, kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon jokaisessa kunnassa.
Kannustamme jokaista kuntapäättäjää vaikuttamaan omalta osaltaan nuorten vaikutusmahdollisuuksien puolesta ja vaadimme myös, että nuorisovaltuustojen läsnäolo- ja puheoikeudet huomioidaan tulevaisuudessa kuntalaissa. Toivomme, että kunnissa otetaan nuorisovaltuuston ohelle käyttöön myös muita nuorten osallistamistapoja kuten osallistavan budjetoinnin kokeiluita.
”Nuorten osallisuus on lopun viimein yhdenvertaisuuskysymys, jossa punnitaan kuinka arvokkaana kunnat pitävät nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikka nuoria kuullaan usein vain tiukasti esimerkiksi sivistystoimeen liittyen, on todellisuudessa kyse koko kunnan asiasta. Tasavertaisen puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen kaupungin toimielimiin ei edellytä isoja muutoksia, mutta on merkitykseltään suuri periaatepäätös.”, toteaa Demarinuorten varapuheenjohtaja Pinja Perholehto.
”Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen on tärkeä tavoite, jonka varmasti jokainen poliittinen nuorisojärjestö allekirjoittaa ja jakaa. Siksi on erityisen tärkeää, että teemme yhdessä töitä tavoitteen eteen niin valtakunnan politiikassa kuin jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Nyt on korkea aika saada kaikki puolueet heräämään asian tärkeyteen ja edistämään myös nuorten osallistumismahdollisuuksia politiikkaan, sillä nuoret ovat se ryhmä, jonka elämään päätökset tulevat kaikista eniten vaikuttamaan”, sanoo Kokoomusnuorten puheenjohtaja Matias Pajula.
”Viime vuosina on otettu hyviä askeleita kohti nuorten parempaa kuulemista heitä koskevassa päätöksenteossa. Nuorisovaltuustot on saatu lähes jokaiseen Suomen kuntaan, ja niille on myös annettu vahvempaa asemaa kuntapolitiikassa. Tätä kehitystä pitää jatkaa, eikä peräpeiliin vilkuilulle pidä antaa sijaa. Nuoria pitää kuulla nykyistä enemmän, ei yhtään vähemmän”, linjaa Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen.
“Nuorten on saatava olla mukana päättämässä itseään koskevista asioista ja omasta tulevaisuudestaan. Siksi nuorisovaltuuston edustajilla tulee olla yhtäläiset oikeudet osallistua kunnalliseen päätöksentekoon ympäri Suomen”, toteavat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Amanda Pasanen ja Brigita Krasniqi.
”Demokratian on oltava yhteiskunnallista moninaisuutta edustavaa. Ja nuorten on voitava osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon sekä tiedontuotantoon ja keskusteluihin alueellisesta politiikasta”, tiivistää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh.
“Kaikilla nuorilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaa ympäristöönsä. Nuoria ei tule vain kuunnella vaan heidän äänensä on myös huomioitava niin kunnan valtuustossa, -hallituksessa sekä -lautakunnissa”, kommentoi RKP-nuorten puheenjohtaja Frida Sigfrids.
”Sen lisäksi, että nuoria tulee innostaa kuntavaikuttamiseen, ovat nuoret monen kuntapäättämisen osa-alueen, kuten koulutuksen, paikallisliikenteen ja harrastusmahdollisuuksien asiantuntijoita. Niin kunta kuin nuoret hyötyvät siitä, että nuorisovaltuustoja ei nähdä pelkkänä kunnan maskottina, vaan että nuorten asiantuntemus valjastetaan aidosti kunnan käyttöön”, sanoo KD Nuorten puheenjohtaja Annika Lyytikäinen.