Juhlimme 13.10.2023 25-vuotiasta järjestöämme entisten ja nykyisten toimijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Julkaisemme juhlavuoden kunniaksi ensimmäisen puheenjohtajamme Mervi Kataisen tilaisuudessa pitämän juhlapuheen. Lue puhe ja tunnelmoi 25-vuotiasta taivaltamme nuorten vaikuttamisen parissa!
Arvoisat Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton nykyiset aktiivit, entiset aktiivit, yhteistyökumppanit ja muu juhlaväki,
lämpimät onnitteluni 25-vuotiaalle Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolle.
Kiitos teille kaikille, jotka olette vuorollanne luotsanneet liittoa niin, että se viettää jo 25-vuotisjuhlaansa – ja voi hyvin. En tiedä osasimmeko tai uskalsimmeko tällaista edes toivoa silloin, kun liittoa perustimme. Tuskinpa – vaikka intoa, ideoita ja energiaa pursuimmekin.
Palaan muistelemaan hieman suomalaisen nuorisovaltuustotoiminnan alkuaikoja ja liiton perustamista. Ensimmäiset nuorisovaltuustot perustettiin 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäisten joukossa olivat mm. Kangasala, Lapua, Hämeenkyrö, Jyväskylän maalaiskunta, Toijala, Vihti ja Kontiolahti. Sen jälkeen nuorten vaikuttajaryhmiä alkoi syntyä kuin sieniä sateella, kuten jossakin julkaisussa tuolloin todettiin. Tämä herätti myös epäluuloja, ja joillain paikkakunnilla vastustettiin nuorisovaltuustojen perustamista, joista pelättiin tulevan puolueiden broilerihautomoita.
Yhteistä kaikille oli vaikuttamisen palo ja tekemisen riemu.
Nuorisovaltuustotoiminnan alku oli varsin kirjavaa, kun toiminnan muotoja haettiin. Nuorivaltuustojen lisäksi ryhmillä oli muitakin nimiä, kuten nuorisoneuvosto, nuorisofoorumi, nuorisoparlamentti, nuorten edustajisto ja Nuorten Ääni. Nuorten määrä ryhmissä vaihteli muutamasta nuoresta useisiin kymmeniin. Myös ikärajoissa oli hajontaa. Tyypillisimmin ikärajoina oli 13–18 tai 13–20 vuotta, mutta joillain paikkakunnilla yläikäraja oli laitettu nuorisolain mukaisesti 29:ään.
Aika kaukana toisistaan ovat 13-vuotiaan ja 29-vuotiaan elämäntilanteet, mutta jotenkin kumman hienosti sekin porukka oman muistikuvani mukaan toimi yhteen. Myös nuorisovaltuutettujen valintatapoja oli monia. Ensimmäiset vaalikampanjat olivat monilla paikkakunnilla todellinen spektaakkeli. Toisiin ryhmiin taas sai liittyä omalla ilmoituksella.
Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin nuorisovaltuustoille sopivien toimintatapojen löytäminen. Toiminnallisella puolella järjestettiin paljon tapahtumia: oli diskoja, festareita, nuorikahviloita, ympäristöpäiviä ja muita teematapahtumia. Vaikuttamista taas tehtiin antamalla lausuntoja, pitämällä puheita ja osallistumalla kunnallisten toimielinten kokouksiin – kun siihen oli saatu lupa. Myös tässä oli isoja paikkakuntakohtaisia eroja. Toiset keskittyivät toimintaan, toiset vaikuttamiseen ja monet tekivät molempia. Yhteistä kaikille oli vaikuttamisen palo ja tekemisen riemu.
Edustajapaikkojen saaminen nuorille kuntien valtuustoihin, kunnanhallituksiin ja lautakuntiin on ollut taistelu, jota on taidettu käydä koko tämän liiton ja nuorisovaltuustojen olemassaolon historian ajan.
Löysin papereistani vanhan hankelistauksen, johon olin kirjoittanut sivuhuomautuksia eri paikkakuntien toiminnasta. Jyväskylän maalaiskunnan porukka oli kuvannut itse, että heidän ”tavoitteenaan on hauskuus ja kokouskäytäntönä juoruilu”. Erään paikkakunnan, jonka nimeä en viitsi mainita, nuorten analyysi oli, että heidän kunnassaan ”nuoria vain potkitaan päähän”.
Hämeenkyrö taas tunnettiin siitä, että heillä oli Suomen suurin budjetti, 100 000 markkaa, jota me muut kadehdimme, mutta josta he itse kokivat aika paljon paineitakin. Vireillä oli muistiinpanojeni mukaan syksyllä 1997 ainakin sählykaukalon hankinta, kyläraittien siistiminen, diskojen järjestäminen nuorille, tekojäärata, hankintoja kirjastoon, skeittihalli ja itsenäisyyspäiväjuhlat – ja myös heillä lautakuntiin pääsy, johon ei tosin saanut käytettyä budjettia.
Jos säännöt ovat huonot, tehdään uudet säännöt. Sillähän ne ongelmat ratkeavat.
Edustajapaikkojen saaminen nuorille kuntien valtuustoihin, kunnanhallituksiin ja lautakuntiin on ollut taistelu, jota on taidettu käydä koko tämän liiton ja nuorisovaltuustojen olemassaolon historian ajan. Vihdissä, missä toimin itse nuorisovaltuutettuna vuonna 1997, onnistuimme saamaan heti toiminnan käynnistyttyä edustajat niin kunnanvaltuustoon, kunnanhallitukseen kuin lautakuntiinkin. Minulla on edelleen tallessa kirje, jolla paikkoja haettiin. Se päättyy sanoihin: ”Jos pyytämämme järjestely on sääntöjen vastainen, sääntöjä voinee aina muuttaa.” Tuohon virkkeeseen kiteytyy se ennakkoluulottomuus, joka on mielestäni nuorten toiminnassa parasta. Jos säännöt ovat huonot, tehdään uudet säännöt. Sillähän ne ongelmat ratkeavat.
Näistä yleisistä nuorisovaltuustotoiminnan alkuaikojen muisteloista siirryn muistelemaan tämän liiton syntyä ja alkuaikoja. Kun nuorisovaltuustot alkoivat yleistyä, oli Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssilla, eli silloisella Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:llä, tärkeä rooli meidän nuorisovaltuustoissa toimineiden nuorten yhteensaattamisessa. Allianssi oli järjestämässä nuorten päättäjien huipputapaamisia – Nuppi-tapahtumia, joiden järjestämisvastuun Nuva ry otti muutamaa vuotta myöhemmin.
Nuppi-tapahtumissa me nuorisovaltuutetut pääsimme ensimmäistä kertaa tapaamaan toisiamme ja jakamaan ideoita. Ensimmäinen nuorten päättäjien huipputapaaminen järjestettiin Vihdissä vuonna 1997. Olin hieman yllättynyt, kun nyt luin tapahtuman tiedotteesta, että tapahtuman ”pääsisältöä oli nuorten elinoloja ja kansainvälistymistä koskevat asiat sekä rasismin vastustus”. Se tuntui jotenkin kovin ajankohtaiselta.
Allianssi ry pyöritti huipputapaamisten välillä myös ”linkkihenkilöt”-ryhmää, jossa oli edustajia eri nuorisovaltuustopaikkakunnilta. Näissä tapaamisissa syntyi idea organisoitumisesta, ja nuorisovaltuustojen kattojärjestön perustamiskokous pidettiin Allianssi-risteilyllä lokakuussa 1998. Perustamiskokouksessa kaikki muu sujui sopuisasti, mutta yhdistyksen nimestä jouduttiin äänestämään. Kokousväen keskuudesta esitetty Nuoret vaikuttajat ry – Unga Påverkare rf voitti äänestyksen. Meidän perustamista valmistelemassa olleiden nuorten esitys nimeksi oli Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry, mutta sitä pidettiin tylsänä ja byrokraattisena.
Itseäni on liikuttanut nähdä, kuinka liittoon on aina löytynyt uusia vastuunkantajia – nuoria, jotka haluavat vaikuttaa ja tuoda nuorten ääntä kuuluviin.
Heti toiminnan aluksi jouduimme ongelmiin yhdistyksen rekisteröinnin kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli luvannut meille avustuksen toiminnan käynnistämiseen, mutta emme pystyneet ottamaan rahaa vastaan, kun meillä ei ollut pankkitiliä. Pankkitiliä taas emme voineet saada, koska yhdistystä ei ollut rekisteröity. Rekisteröityä emme voineet, koska meillä ei ollut rahaa. Lopulta asia ratkesi niin, että isäni lainasi meille PRH:n yhdistysrekisteröintiin tarvittavan summan, saimme yhdistyksen perustettua, tilin avattua ja rahat tilille. Ja isäkin sai sitten omansa takaisin. Tämä ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun kaikki yhdistyksen perustamisasiakirjat seuraavana vuonna katosivat ja kaikki perustamistoimet jouduttiin tekemään uudelleen.
Yhdistyksen perustamishetkellä yhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi todettiin tiedottaminen. Yhdistys lupasi pitää hankerekisteriä eri paikkakuntien vaikuttamisryhmistä sekä tarjota asiantuntija-apua ja toimintavinkkejä ja -ideoita uusille ryhmille. Lisäksi todettiin, että yhdistys tekee julkilausumia ja osallistuu nuorten asioista käytäviin keskusteluihin.
Kaikki samat toiminnot taitavat kuulua Nuva ry:n tehtäväpalettiin vielä tänä päivänäkin, vaikka toiminta on muuttunut merkittävästi ammattimaisemmaksi ja vaikuttavammaksi kuin mistä lähdettiin liikkeelle. Perustehtävä on kuitenkin sama, joka oli todettu jo perustamishetkellä: ”toimia nuorten äänitorvena ja edunvalvojana”.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on kasvanut ja kehittynyt vuosien saatossa, ja se on vakiinnuttanut paikkansa nuorten osallisuuden asiantuntijana.
Kuten olen tässä jo pariin otteeseen maininnut, minulla on tallessa pieni arkisto kaikenlaisia papereita nuorisovaltuustotoiminnan ajoilta. Sieltä löytyi myös tervehdys, jonka olin lähettänyt liiton 15-vuotisjuhliin, jotka pidettiin 12.9.2013. Lainaan siitä katkelman, joka pitää täydellisesti paikkansa edelleen – vain 15 vuotta on muuttunut 25 vuodeksi. Se kuuluu näin: ”Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on kasvanut ja kehittynyt vuosien saatossa, ja se on vakiinnuttanut paikkansa nuorten osallisuuden asiantuntijana. Me yhdistyksen perustajajäsenet olemme voineet ilolla ja ylpeydellä seurata sitä, millainen yhdistyksestä on tullut ja mitä se on 15 vuoden (nyt 25 vuoden) aikana tehnyt.”
Itseäni on liikuttanut nähdä, kuinka liittoon on aina löytynyt uusia vastuunkantajia – nuoria, jotka haluavat vaikuttaa ja tuoda nuorten ääntä kuuluviin. Toivon, että te, jotka olette olleet liiton toiminnassa mukana, olette kokeneet sen samoin kuin minä: toiminta on tärkeää nuorten kuulemisen ja osallisuuden varmistamiseksi, siinä oppii valtavasti uutta, tapaa ihania ihmisiä ja luo elinikäisiä verkostoja.
Näiden 25 vuoden takaisten muistojen myötä haluan nyt suunnata katseen tulevaan ja toivottaa erittäin hyvää jatkoa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolle (jolla on muuten oikein hyvä nimi).
Toivotan kaikkea hyvää myös liiton aktiiveille. Yritetään me kaikki säilyttää ennakkoluuloton nuva-asenne tulevissa toimissamme, mitä ikinä elämä itse kullekin tuo tullessaan.
Olemme juhlineet 25-vuotiasta taivaltamme pitkin vuotta. Julkaisimme juhlavuoden kunniaksi 25 osallisuustekoa, jotka voit lukea uutisesta. Myös entiset toimijamme ovat kirjoittaneet Nuva ry:n blogiin omista nuorisovaltuustokokemuksistaan. Lue blogit ajankohtaista-sivulta!