Lakiesitys vaarantaa nuorten vaikuttamismahdollisuudet

Kuntalain uudistus myydään nuorten osallisuuden vahvistamisena, mutta todellisuudessa se tekee päinvastoin. Kyse on täysin näennäisestä parannuksesta, joka voi pahimmillaan heikentää nuorisovaltuustojen asemaa.

Suomen hallitus esittää kuntalain muuttamista siten, että nuorisovaltuustojen aloiteoikeuteen sovelletaan kuntalaisaloitetta. Ensivilkaisulla esitys näyttää hyvältä, ja sitä on perusteltu nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisella. Todellisuudessa kuntalaisaloite on jo nykyisin nuorisovaltuustojen käytettävissä, eikä esitys tuo mukanaan mitään aidosti uutta.

“Jos nuorisovaltuustojen alueellista yhdenvertaisuutta ja nuorten osallisuutta halutaan hallitusohjelman mukaisesti oikeasti parantaa, tulisi lakiin kirjata nuorisovaltuustoille suora aloiteoikeus esitetyn sijaan”, linjaa Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Roger Penter.

Ero kuntalaisaloitteen ja valtuustoaloitetta vastaavan suoran aloitteen välillä on ratkaiseva. Valtuustoaloitteet käsitellään aina yksityiskohtaisemmin. Kuntalaisaloitteet voivat sen sijaan jäädä viranhaltijakäsittelyyn, tulla käsitellyiksi harvoin tai, kuten valitettavan usein käy, sivuutetuiksi ilman todellista poliittista keskustelua.

Nuorisovaltuustot ovat itse vaikuttaneet aktiivisesti sen puolesta, että ne saisivat suoran aloiteoikeuden käyttöönsä. Vuoden 2022 nuorisovaltuustoselvityksen mukaan vain 7 prosenttia nuorisovaltuustoista hyödynsi kuntalaisaloitetta, kun noin 60 prosenttia käytti suoraa aloiteoikeutta. Ihmettelemme, miksi lakiesityksellä ei haluta vahvistaa toimivaksi havaittua keinoa.

Nuorisovaltuuston suora aloiteoikeus on vakiintunut ja toimiva käytäntö, joka olisi lakiuudistuksen yhteydessä mahdollista turvata yhdenvertaisesti kaikkiin kuntiin. Silti lakiesitys jättää tämän tekemättä.

Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että kunnilla olisi edelleen mahdollisuus myöntää nuorisovaltuustoille suora aloiteoikeus, mutta tätä ei olla kirjaamassa lakiin. Kun velvoitetta ei ole, lopputulos on helppo ennustaa: kunnat voivat todeta, ettei suoraa aloiteoikeutta tarvitse myöntää, koska lain mukaan kuntalaisaloite riittää.

“Pahimmassa tapauksessa tätä uutta kirjausta voidaan käyttää perusteena suoran aloiteoikeuden poistamiselle kunnissa, joissa se on nuorisovaltuustolle jo myönnetty. Vähintään se viestittää kunnille, ettei nuorten osallisuutta tarvitse edistää konkreettisin toimenpitein”, Penter selventää.

Nuorisovaltuustojen rooli, toiminnan laajuus ja odotukset vaikuttavuudesta ovat kasvaneet merkittävästi vuosien varrella. Lakiesityksen vaikutuksia lasten ja nuorten osallisuuteen on arvioitu liian kapeasti. Esitys ei vahvista nuorisovaltuustojen asemaa eikä lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, vaan jättää edelleen liikaa tulkinnanvaraa ja luo riskin saavutettujen oikeuksien kaventumiselle.

Nuorten osallisuutta ei vahvisteta mahdollisuuksilla vaan velvoitteilla. Lakiin tulisi kirjata velvoite myöntää nuorisovaltuustoille suora aloiteoikeus. Kaikki muu on kosmeettista korjaamista – ja askel väärään suuntaan.

Lisätietoja