Osallisuus syntyy rakenteista

Teksti on osa blogisarjaa, jossa Nuvan asiantuntijat ja liittohallitus kirjoittavat tulevaisuususkon, yhteisöllisyyden ja demokratian kysymyksistä.

Yhtenäistä Eurooppaa rakentaessa on hyvä tarkastella mitä tavoitteeseen pääsy vaatii pienemmässä kuvassa. Eri maiden välinen yhteistyö on tärkeässä roolissa, kun haluamme vahvistaa demokratiaa ja osallisuusrakenteita. Vielä tärkeämpää on, ettemme unohda nuoria kehittäessämme yhteisiä käytäntöjä. 

Osana Nuva ry:n hanketta maaliskuussa Espoon Hanaholmeniin kokoontui pohjoismaisen nuorisovaltuustoliikeen edustajia Demos Youth Participation -seminaariin. Tapahtumassa pidetyt puheenvuorot kuulostivat tutuilta, vaikka niitä pitivät eri maiden edustajat. Nuoret puhuivat “nuoripesusta” (youth washing), aikuisten vähättelevistä asenteista ja osallistumisen esteistä. Oli nuori sitten Tromssasta tai Turusta, samat haasteet toistuivat maasta toiseen.

On huomionarvoista, että pohjoismaisella nuorisovaltuustoliikkeellä on jaettu kokemus, jaettu ongelma, mutta nyt myös jaettuja ratkaisuja.

Nuorten osallisuuden lisääminen on yksi Pohjoismaisen ministerineuvoston nimeämistä tavoitteista,Yhteistyössä sisarjärjestöjemme kanssa rakensimme konkreettisen mallin osallisuuden vahvistamiseksi..

Nordic youth council -malli määrittelee tavoitteet sille, millä tasolla nuorisovaltuustojen oikeudet ja resurssit tulisi kaikissa Pohjoismaissa olla. Sen tärkein tavoite on nuorisovaltuustojen lakisääteistäminen: tällä hetkellä Pohjoismaista vain Suomessa ja Norjassa nuorisovaltuustot ovat lakisääteisiä. Suomessa on yksi Euroopan edistyksellisimmistä nuorisovaltuustomalleista, ja tätä osaamista haluamme nyt jakaa laajemmin. Lisäksi malli edellyttää, että nuorisovaltuustoille turvataan riittävä tuki, resurssit ja oikeudet toiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi.

Olemme esitelleet mallia päätöksentekijöille esimerkiksi Tanskassa, jossa vanhus- ja vammaisneuvostot ovat lakisääteisiä, mutta nuorisovaltuustot eivät. Nuorten kuulemista ei pidä jättää päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden oman harkinnan varaan. Pohjoismainen yhteistyö tällaisissa kysymyksissä ei ole symbolista: se on käytännön tason esimerkki siitä, miten luottamusta ja yhteistä toimintakulttuuria rakennetaan yli rajojen.

Nuorisovaltuustojen asema ei ole vain kirjaus laissa, vaan se vaikuttaa suoraan nuorten päivittäiseen elämään. Osallisuus ei synny puheesta, vaan rakenteista ja teoista. Jotta nuoret saavat osallisuuden kokemuksia, tulee osallistumiselle olla mahdollisuuksia, ja nämä mahdollisuudet vaativat rakenteita.

Nuorisovaltuusto on nuorille selkeä ja pysyvä kanava, jota pitkin he voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa.

Keskeinen kysymys on lopulta se, millaisia kansalaisia haluamme kasvattaa. Haluammeko nuoria, jotka seuraavat päätöksentekoa sivusta, vai nuoria, jotka näkevät itsensä aktiivisina toimijoina demokratiassa? Pohjoismainen nuorisovaltuustoyhteistyö on yksi vastaus tähän kysymykseen.

Hankkeen on rahoittanut Pohjoismainen kulttuuripiste. 

Lisätietoja