Vaikuttajasimulaatio oli Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n koordinoima Erasmus+ -hanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja tarjota konkreettisia tapoja osallistua siihen. Hankkeen keskiössä olivat kaksi valtakunnallista eduskuntasimulaatiota, jotka järjestettiin keväällä 2024 ja 2025. Simulaatioihin osallistui yhteensä 94 nuorta eri puolilta Suomea.
Hankkeen päätavoitteina oli lisätä nuorten luottamusta demokratiaan, vahvistaa heidän valmiuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tarjota päättäjille näkökulmia nuorten arjesta ja toiveista. Vaikuttajasimulaatio toimi luontevana jatkumona Nuva ry:n pitkäjänteiselle työlle nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Hankkeen tulokset ja tuotokset esitellään kesällä 2025 Helsingissä järjestettävässä julkaisutilaisuudessa.
Vaikuttajasimulaatio-tapahtumat olivat kolmen päivän mittaisia valtakunnallisia eduskuntasimulaatioita, jotka järjestettiin keväällä 2024 ja 2025. Tapahtumiin valittiin avoimen haun kautta 45 osallistujaa eri puolilta Suomea, painottaen alueellista edustavuutta, motivaatiota ja osallistujajoukon moninaisuutta.
Simulaatiossa nuoret jaettiin kuvitteellisiin puolueisiin ja eduskunnan kaltaisiin valiokuntiin, joissa he käsittelivät yhteiskunnallisia teemoja ja laativat niihin liittyviä julkilausumia. Työskentely huipentui täysistuntoon, joka toteutettiin eduskunnan menettelytapojen mukaisesti. Tapahtuman ohjelma sisälsi myös koulutuksia, ryhmätöitä, vapaa-aikaa ja mahdollisuuden keskustella päättäjien kanssa. Lisäksi osa nuorista työskenteli mediatiimissä, joka vastasi tapahtuman sisällöntuotannosta ja näin simuloi median suhdetta demokratiaan ja politiikkaan.
Puolue- ja valiokuntatyöskentely haastoi löytämään uusia näkökulmia
Tapahtuman puolue- ja valiokuntatyöskentely oli nuorten mukaan opettavainen ja ajatuksia herättävä kokemus.
Valiokuntatyöskentely sai osallistujilta erityisen myönteistä palautetta. Nuoret olivat perehtyneet ennakkomateriaaleihin huolella ja toivat keskusteluihin luovia ratkaisuja, myös ennakkomateriaalin ulkopuolelta. Nuoret ilmoittivat valiokuntien aiheiden olleen kiinnostavia ja ajankohtaisia, mikä tuki osallistujien sitoutumista työskentelyyn.
Kuvitteelliseen puolueeseen sitoutuminen vaikutti osallistujien kokemuksiin eri tavoin. Valtaosa osallistujista koki, että roolin turvin toimiminen helpotti argumentointia: keskusteluja oli luontevampaa käydä, kun asiat eivät henkilöityneet. Osalle nuorista kuvitteellisen puolueen arvot olivat vahvasti ristiriidassa heidän omien arvojen kanssa. Tämä teki työskentelystä haastavampaa – oli vaikea puolustaa näkemyksiä, joihin ei itse uskonut. Toisaalta tämä kokemus laajensi nuorten ajattelua ja osaamista, sillä se pakotti pohtimaan perusteltuja vasta-argumentteja omille arvoille.
”Koin että rohkeuteni puhua isolle yleisölle lisääntyi, sekä opin ajattelemaan ja pohtimaan poliittisia aiheita ja päätöksiä jonkun muun, kuin oman arvomaailmani kannalta.”
Erityisesti kompromissien löytäminen eri puolueiden esityksistä koettiin palkitsevaksi ja innostavaksi.
“Opin, miten hienoa on käydä rakentavaa keskustelua eri mieltä olevien ihmisten kanssa. Konsensuksen aikaansaaminen oli kenties paras tunne viikonlopussa.”
Mediatiimin läsnäolo vaikutti myös työskentelyyn ja oppimiskokemukseen. Osa nuorista kertoi, että median edustajan tullessa paikalle keskusteluihin yritettiin saada uutisoinnin arvoisia aiheita. Median haastatteluissa ja paneelikeskustelussa nuoret pääsivät harjoittelemaan puolueen arvojen soveltamista laajemmin, kuin valiokuntien kysymyksien osalta.
Kokonaisuutena nuorten ymmärrys eduskunnan toiminnasta syveni: 88,5 % nuorista ilmoitti oppineensa uutta eduskunnan toimintatavoista sekä eduskunnan ja median välisistä suhteista.
Osallistumismenetelmät – käytännön keinoja vaikuttamiseen
Vaikuttajasimulaatioissa keskeinen osa ohjelmaa oli osallistujien työskentely osallistumismetodien parissa. Nuoret ideoivat konkreettisia ja monipuolisia tapoja, joilla heidän ikäisensä voisivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon eri tasoilla. Työpajatyöskentelyn ja valiokuntakeskustelujen pohjalta syntyi joukko uusia osallistumismenetelmiä, jotka on suunniteltu suoraan nuorten näkökulmasta – helpottamaan vaikuttamisen aloittamista ja madaltamaan osallistumisen kynnystä.
Luotuihin metodeihin kuuluu muun muassa nuorten ja päättäjien yhteisiä vaikuttajafoorumeita, digitaalisia keskustelualustoja kuten digiraati nuorten ja eduskunnan välille, valtakunnallisen nuorisovaltuuston malli sekä vaikuttamispäiviä kouluihin. Metodit on suunniteltu huomioimaan saavutettavuus, alueellinen tasa-arvo ja nuorten aito osallisuus, ja ne ovat sovellettavissa niin kuntien, koulujen kuin järjestöjen käyttöön.
Kaikki hankkeessa kehitetyt osallistumismetodit on koottu julkisiksi dokumenteiksi, jotka löytyvät Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton verkkosivujen materiaalipankista. Näin varmistetaan, että nuorten ideoimat vaikuttamisen tavat ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
1. Nuorten ja päättäjien yhteiset vaikuttajafoorumit hyvinvointialueilla
Tavoite: Mahdollistaa matalan kynnyksen vuoropuhelu nuorten ja hyvinvointialueiden päättäjien välillä.
Toteutus: Foorumeita järjestetään useita vuodessa eri puolilla aluetta. Ohjelma sisältää päättäjien ja nuorten keskusteluja, työpajoja ja hybridimahdollisuuden. Foorumit voidaan liittää kouluopetukseen, esimerkiksi yhteiskuntaoppiin.
Hyödyt: Lisää nuorten ymmärrystä alueellisesta päätöksenteosta ja tuo heidän äänensä suoraan esiin valmistelussa.
2. Digiraati eduskunnan ja nuorten väliseksi vuorovaikutusalustaksi
Tavoite: Tarjota valtakunnallinen verkkopohjainen alusta, jossa nuoret voivat kommentoida lainsäädäntöä ja ajankohtaisia asioita.
Toteutus: Eduskunta voi avata digiraadin tiettyyn aiheeseen ja kerätä nuorten näkemyksiä ja kokemuksia suoraan valmistelutyöhön.
Hyödyt: Mahdollistaa osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta sekä lisää osallisuutta valtakunnallisella tasolla.
3. Valtakunnallinen nuorisovaltuusto
Tavoite: Koota edustuksellinen nuorisoryhmä valtakunnalliselle tasolle viestimään nuorten näkemyksiä suoraan eduskuntaan ja ministeriöihin.
Toteutus: Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja voi antaa lausuntoja, osallistua valmisteluun sekä järjestää tapaamisia päättäjien kanssa.
Hyödyt: Antaa rakenteellisen kanavan valtakunnalliselle nuorten vaikuttamiselle ja lisää jatkuvuutta nuorten kuulemiselle.
4. Vaikuttamispäivät kouluihin
Tavoite: Viedä vaikuttamisen taitoja ja demokratiaosaamista suoraan kouluympäristöihin.
Toteutus: Päivän aikana nuoret voivat osallistua simuloituihin neuvotteluihin, keskusteluihin ja työpajoihin, jotka liittyvät ajankohtaisiin päätöksentekotilanteisiin.
Hyödyt: Tuo vaikuttamisen mahdollisuudet lähelle nuoria ja lisää ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta arjen ympäristössä.
Nuorten kokemuksia tapahtumasta
Nuorten palautteiden perusteella hankkeen päätavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Tapahtuma vahvisti nuorten luottamusta demokratiaan ja vahvisti valmiuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Vuonna 2024 85 % ja vuonna 2025 69 % osallistujista koki, että tapahtuma vahvisti selvästi heidän luottamustaan demokratiaan. Positiivinen huomio on, että demokratiausko vahvistui selvästi myös niiden nuorten keskuudessa, jotka osallistuivat tapahtumaan toistamiseen. Kukaan osallistuja ei ilmoittanut, ettei olisi kokenut lainkaan vahvistusta demokratiauskolleen, mikä osoittaa simulaation syventävän luottamusta demokraattiseen järjestelmään yhä uudelleen.
“Se vain vahvistui, että demokratian ylläpitämiseen tarvitaan paljon kaikenlaisia ihmisiä ja toimielimiä, jotta se on kaikille tasavertainen.”
97 % nuorista ilmoitti, että heidän valmiutensa käydä yhteiskunnallista keskustelua kasvoivat tapahtuman myötä. Lisäksi kaikki osallistujat arvioivat ryhmätyötaitojensa kehittyneen tapahtuman aikana.
Turvallisemman tilan toteutuminen oli keskeinen osa rakentavan keskustelukulttuurin luomista. 85,5 % osallistujista arvioi tapahtumien ilmapiirin erittäin turvalliseksi. Myös yhteishenki muodostui vahvaksi — 92 % osallistujista koki sen olleen kiitettävällä tasolla.
Nuoret ilmoittivat saaneensa äänensä hyvin kuuluviin. Erityisesti valiokunta- ja puoluetyöskentelyssä keskustelu ja puheenvuorot jakautuivat tasapuolisesti. Täysistunnossa puolestaan nousi esiin kehityskohde: samat henkilöt käyttivät valtaosan puheenvuoroista, mikä heikensi keskustelun moniäänisyyttä.
Nuorten palautteissa korostui kokemus rakentavasta keskustelusta demokratian turvaajana, sekä positiivinen kokemus tapahtuman konseptista:
“Opin, että erilaisilla mielipiteillä on merkitystä demokratiassa, mutta asiallinen käytös on se mikä merkitsee myös hyvin paljon.”
“Yksi parhaista tapahtumista missä olen ollut. Herätti kiinnostuksen puoluepolitiikkaan.”
”Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja koin suurta yhteisöllisyyttä.”
Lisätietoja
Halla Kokkonen
Edunvalvonnan asiantuntija
+358 44 770 0150
halla.kokkonen@nuva.fi
Susanna Ranta
Järjestöasiantuntija
+358 44 705 7777
susanna.ranta@nuva.fi