Yhteistyötä yli maarajojen – pohjoismaisten vaikuttajanuorten yhteinen suunta

Maaliskuussa järjestetty Demos Youth Participation -seminaari kokosi yhteen nuoria vaikuttajia ja nuorisovaltuustojen parissa työskenteleviä eri puolilta Pohjolaa. Espoon Hanaholmenissa 20.–22.3.2026 järjestetty viikonloppu tarjosi mahdollisuuden pysähtyä yhteisten teemojen äärelle, vahvistaa pohjoismaista nuorisovaltuustoyhteistyötä ja ennen kaikkea pohtia sitä, miten nuorten osallisuutta voidaan kehittää eri maissa muuttuvissa rakenteissa.

Seminaarissa kävi nopeasti selväksi, että vaikka nuorisovaltuustojen toimintaympäristöt vaihtelevat maittain, monet keskeiset kysymykset ovat yhteisiä. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti nuorisovaltuustojen asema ja sen erilaiset rakenteet Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa nuorisovaltuustot ovat lakisääteisiä, mikä antaa niille selkeän aseman kunnallisessa päätöksenteossa. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa vastaavaa velvoittavaa rakennetta ei ole, mikä herätti paljon keskustelua nuorten vaikuttamismahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta ja siitä, miten nuorten ääni voidaan turvata erilaisissa järjestelmissä.

Tämä rakenteellinen ero ei kuitenkaan ollut este keskustelulle, vaan pikemminkin lähtökohta oppimiselle. Keskusteluissa pohdittiin laajasti sitä, miten nuoret voivat vaikuttaa riippumatta järjestelmästä. Keskeiseksi teemaksi nousi tarve tavoittaa entistä moninaisempi joukko nuoria sekä tehdä nuorisovaltuustotoiminnasta aidosti saavutettavaa ja kiinnostavaa eri taustaisille nuorille. Keskusteluissa korostui myös viestinnän ja näkyvyyden merkitys, sillä nuorisovaltuustojen tunnettuus nuorten keskuudessa on monessa maassa edelleen heikko.

Työpajoissa tarkasteltiin myös eri maiden hyviä käytäntöjä ja oppeja arjen toiminnasta. Suomesta esiin nousi erityisesti Nuva-myönteinen kunta -sertifikaatti, joka koettiin kiinnostavana ja konkreettisena esimerkkinä siitä, miten nuorisovaltuustojen asemaa voidaan vahvistaa paikallistasolla. Sertifikaatti herätti keskustelua siitä, voisiko vastaavanlainen malli toimia myös muissa Pohjoismaissa, erityisesti niissä maissa, joissa nuorisovaltuustojen asema ei ole yhtä vakiintunut kuin Suomessa. Ajatus sai osallistujilta kiinnostusta, sillä se nähtiin mahdollisena työkaluna nuorten osallisuuden rakenteiden vahvistamiseen kunnallisella tasolla.

Tapahtumassa syvennyttiin myös pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuuteen laajemmin. Keskusteluissa pohdittiin, millaisia yhteisiä tavoitteita nuorisovaltuustoilla voisi olla ja miten yhteistyö voisi muuttua satunnaisista tapaamisista pitkäjänteiseksi verkostoksi.

Useissa puheenvuoroissa korostui ajatus siitä, että yhteistyön tulisi olla jatkuvaa ja rakenteellista, ei vain yksittäisiin tapahtumiin perustuvaa. Tavoitteena nähtiin entistä tiiviimpi vuorovaikutus, jossa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan säännöllisesti maiden välillä.

Yhtenä keskeisenä sisältönä viikonlopussa oli myös onnistumisten ja haasteiden jakaminen. Eri maiden nuorisovaltuustojen edustajat kuvasivat omia toimintamallejaan ja toivat esiin sekä toimivia käytäntöjä että yhteisiä haasteita. Näiden keskustelujen pohjalta syntyi konkreettisia ideoita siitä, miten nuorten tavoittamista ja osallistamista voidaan kehittää paikallisella tasolla. Erityisesti esiin nousi tarve vahvistaa nuorten kokemusta siitä, että heidän äänellään on todellinen merkitys.

Samalla rakennettiin yhteistä ymmärrystä siitä, miten yhteistyötä voidaan jatkaa tapahtuman jälkeen. Keskusteluissa korostui tarve selkeille rakenteille, jotta syntyneet ideat muuntuisivat käytännön toiminnaksi. Seminaarin järjestivät Nuva ry ja pohjoismaiset kumppanit Pohjoismaisen ministerineuvoston tuella, ja sen merkittävin anti oli yhteisen tulevaisuusvision rakentaminen: pohjoismainen nuorisovaltuustoyhteistyö, jossa pitkäjänteisyys ja maiden välinen oppiminen kulkevat käsi kädessä.

Pohjoismainen nuorisovaltuustoyhteistyö ei rakennu yksittäisistä kohtaamisista. Se rakentuu yhteisestä suunnasta. Hanaholmenin viikonloppu oli askel juuri siihen.

Lisätietoja