Ruokolahti ja leijona? Sanat eivät sovi lainkaan yhteen, vaan herättävät perin suurta huvittuneisuutta ja hämmennystä. Kuinka leijona voisi päätyä Suomeen? Niin kuitenkin tapahtui, että kesällä 1992 Ruokolahdella liikkuneesta leijonasta tehtiin runsaasti havaintoja. Tapaus saavutti mitä runsaimmin mediahuomiota ja vierailija nimettiin Elviksi. Leijonasta muotoutui lopulta osa kunnan imagoa: sitä hyödynnettiin taitavasti markkinoinnissa ja se oli esillä kunnan logossa. Leijona esiintyi myös niin satukirjassa, näytelmässä, erilaisissa matkamuistoissa kuin hankkeiden nimissä vierailunsa jälkeen.
Osallisuuden osaamiskeskus matkasi tänä syksynä Leijonan seikkailujen kohteeseen, Ruokolahdelle prosessikoulutuksen parissa. Sen teemana oli vahvistaa nuorten osallisuutta ja kunnan elinvoimaa. Aihepiiriin syvennyttiin kolmiosaisella työpajasarjalla, johon osallistui n. 15 Ruokolahden koulun 7.–9. luokkalaista sekä kunnan ja seurakunnan työntekijöitä. Kunnan toimialoista edustettuina olivat hyvinvointipalveluiden lautakunta, koulu, liikunta- ja nuorisotoimi. Osallistujia oli noin 25 jokaisella kerralla.
Itse kehittämisprosessi rakentui kolmesta vaiheesta, joiden mittaan yhteiskehittämisen menetelmin pohdittiin ja suunniteltiin nuorten osallisuutta vahvistavia käytäntöjä, kokeiluja ja päätöksentekokulttuuria. Koronatilanne vaikutti myös prosessin toteuttamiseen: ensimmäisellä kerralla kykenimme kokoontumaan turvavälein valtuustosaliin, toisella kerralla vielä väljemmin koulun liikuntasalissa. Kolmannella kerralla työpaja toteutettiin kuitenkin hybridijärjestelyin siten, että koululla työskentelevät kokoontuivat livenä pienryhmiin, kun muut olimme virtuaalisesti yhteydessä. Vähäisestä teknisestä säädöstä huolimatta hybriditilaisuus onnistui myös oikein mukavasti!
Työpajojen sarja aloitettiin pohtimalla osallisuuden olemusta, visioimalla unelmien Ruokolahtea ja etsimällä keinoja, joilla Ruokolahdesta voitaisiin kehittää nuorilähtöisempi. Ideointia jatkettiin toisella työpajakerralla, jolloin myös muisto leijonasta hiipi jälleen esille. Nuoret ideoivat silloin lisää toimia, joiden eteen he olisivat valmiita toimimaan. Niistä jatkokehitettiin lopulta viisi osallisuusratkaisua kunnalle. Äänestyksessä toteuttamiskelpoisimmaksi, hauskimmaksi ja innovatiivisimmaksi ratkaisuksi, jonka eteen osallistujat olivat myös innokkaimpia toimimaan, valikoitui Leijonapäivä. Se suunniteltiin koko kunnan yhteiseksi teemapäiväksi, joka lisäisi Ruokolahden vetovoimaisuutta ja kuntalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ole rohkea kuin leijona, ole oma itsesi -tunnuslauseella päivän tarkoitukseksi muotoiltiin tasa-arvon edistäminen ja jokaiselle kuntalaiselle kykyjensä tai kiinnostuksensa mukaan mahdollisuus osallistua moninaiseen toimintaan.
Kolme viikkoa myöhemmin viimeisessä työpajassa myös selvisi, että viidestä yhdessä kehitetystä osallisuusratkaisusta neljä oli jo edennyt valmisteluun. Nämä ratkaisut edustavat kuitenkin ainoastaan osallisuustyön jäävuoren huippua. Ruokolahdella on käynnissä myös useita muita nuorten osallisuutta vahvistavia prosesseja. Niitä ovat esimerkiksi nuortenideat.fi-palvelun käyttöönottaminen, päättäjien vierailut nuorten tiloissa ja koulussa, nuorille suunnattujen kunnan verkkosivujen selkeyttäminen tai harrastusmahdollisuuksien parantaminen. Moninaisten tekojen pyrkimys on tuoda päätöksentekoa lähemmäs nuoria, viestiä selkeämmin kunnassa tapahtuvista asioista ja lisätä nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia.
Elvi ei ole siis unohtunut Ruokolahdella, vaan 28 vuoden takainen havainto toimii edelleen osallisuutta vahvistavan toiminnan ja uusien traditioiden lähteenä. Ruokolahden ensimmäinen Leijonapäivä toteutuu näillä näkymin ensi vuoden huhtikuun 7. päivänä.
Vihtori Suominen
Osallisuusasiantuntija
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry., Osallisuuden Osaamiskeskus