Osallistuimme taannoin sisäministeriön yhdessä muiden tahojen kanssa järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun aiheena: väkivaltainen äärioikeisto Suomessa. Seuraava blogi pohjautuu pitämääni puheenvuoroon sekä mietteisiini nuorten radikalisaatiosta.
Radikalisoitumiselle löytyy aina syynsä. Kukaan ei radikalisoidu itsestään tai lähde kannattamaan ideologioiltaan irrationaalisia ääriliikeitä ilman ulkopuolisten ja sisäisten vaikutusten summaa. Me Nuorisovaltuustojen liitossa tapaamme toimintamme kautta vuosittain satoja nuoria, jotka tulevat lukuisista eri taustoista. Näille nuorille on yhteistä muita nuoria pienempi riski syrjäytymiseen ja sitä myötä radikalisoitumiseen. Miksi?
Harrastukset, ystävät, mielekäs tekeminen ja ennen kaikkea tunne osallisuudesta ehkäisevät radikalisoitumista ja vievät kannatusta ahdingosta ja syrjäytymisestä voimaa saavilta ääriliikkeiltä. Näissä asioissa niin nuorisovaltuustolaisuus, partiolaisuus kuin yhteisölliset urheilu- ja taideharrastuksetkin ovat avainasemassa.
Monella päättäjällä on yleinen ja virheellinen luulo siitä, että nuorisovaltuutetut olisivat homogeeninen ryhmä, joka koostuu hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa ja tulevat vakaista sosioekonomista taustoista. Nuorisovaltuutetut tulevat eri koulutustaustoista, perhetilanteista, he puhuvat eri kieliä ja edustavat eri etnisia taustoja. Osa on kympin oppilaita ja osa tarvitsee koulunkäytiin erityistä tukea. Tämänn monimuotoisuuden voin 6 vuoden nuvaurani syvällä rintaäänellä varmistaa.
Nuvalaiset ovat monimuotoinen porukka, jota yhdistää innostus vaikuttamiseen. Näillä nuorilla on mielekästä tekemistä, joka osallistaa heidät yhteiskuntaan. Poliittisuus ei tarkoita radikalisoitumista, mutta yhä useammin syrjäytyminen tarkoittaa.
Ajatellaan usein, että syrjäytyminen passivoi, niin se ei kuitenkaan välttämättä tee. Internet on helpottanut pääsyämme tietoon ja kaikki siitä tiedosta ei ole faktoihin perustuvaa tai hyväksi sen lukijalle. Kun nuori tai oikeastaan iästä riippumatta kuka tahansa päätyy syrjäytyneeseen tilaan tulee hänelle tarve etsiä merkitystä elämäänsä. Jos sitä merkitystä tarjoaa vastakkainasetteluun nojaava äärilike, on henkilö radikalisoitumisen tiellä.
Nimenomaan osallisuus onkin meidän Nuorisovaltuustojen liiton osallisuuden asiantuntijoiden mielestä se tekijä, jolla voidaan tehokkaimmin estää ihmisten lähtöä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Tehokkain keino olisi varhaisessa vaiheessa tarjota se kuuluisa osallisuuden tunne harrastusten ja yhteisöjen kautta, niin nuorille kuin vanhoillekin ennen kuin tunnetta ehtii tarjoamaan kyseenalaista agendaa ajava ääriliike.
Me ollaankin pitämässä osallisuustyöllämme kaikki mukana ja nuorten kasvattijärjestönä tarjoamassa tulevaisuuden ja nykyisyyden päättäjille eväät sen eteen, että radikalisoitumiskehitys saadaan fiksuilla toimilla käännettyä.
Niklas Vaulanen
Suomen Nuorisovaltuustojen liiton 1. varapuheenjohtaja