Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton liittokokous toivoo ensi keväänä käytävissä eduskuntavaaleissa nuorten äänen kuuluvan laajasti yhteiskunnassa ja julkisessa keskustelussa.
– Tärkeimmäksi toimenpiteeksi tulevaan hallitusohjelmaan vaadimme nuorisovaltuustojen puhe- ja läsnäolo-oikeuksien ja suoran aloiteoikeuden kirjaamista lakiin, vaatii vuoden 2023 puheenjohtaja Nette Rimpioja.
Kunta- ja nuorisolaki velvoittaa osallistamaan nuoria yhteisten asioiden hoitamiseen. Oikeus osallistua tarjoaa nuorille mahdollisuuden tasavertaiseen jäsenyyteen yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä asuinpaikka määrittelee mahdollisuudet osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Nuorisovaltuustojen toimintaedellytykset tulee turvata jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella. Vain sillä voidaan taata nuorten osallisuuden alueellinen tasa-arvo.
Nuorten alati murenevaan tulevaisuususkoon tulee vastata tehokkailla toimenpiteillä. Nuorisotyön ja terveydenhuollon resursseja tulee tukea entisestään ja niitä tulee kohdistaa paremmin siirryttäessä hyvinvointialueille, jotta nuorten syrjäytymistä ja mielenterveyskriisin syvenemistä voidaan ehkäistä. Koska alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta, tulee heidän äänensä kuulumista vahvistaa muiden keinojen avulla. Kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi.
Nuorten äänestysikärajaa tulee laskea 15 vuoteen. Katsomme rikosoikeudellisen vastuun alkaessa nuoren olevan oikeutettu myös vaikuttamaan lainsäändäntöön, jota yhteiskunnassamme tulee noudattaa. Myös kansalaisaloitteiden laatimisen ja allekirjoittamisen ikärajaa tulee laskea. Päättäjien toimet tai toimettomuus ilmastokriisin hoidossa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mielenterveyden hoitovelassa sekä hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet lankeavat tulevien sukupolvien eteen.
– On kestämätöntä, ettei lasten ja nuorten ääni kuulu päätöksissä, joiden seurauksien kanssa he tulevat elämään, toteaa vastavalittu puheenjohtaja Rimpioja.
Ensi keväänä on #NuortenAikaKuulua !