Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on liittokokouksessaan 20.11. hyväksynyt eduskuntavaaliohjelman. Ohjelmalla halutaan nostaa nuoret ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet eduskuntavaalien ja seuraavan hallituskauden keskiöön.
– Eduskuntavaalitavoitteidemme ydinviesti on, että nuorten on aika kuulua. Tällä tarkoitamme, että nuoret kuuluvat kaikilla päätöksenteon tasoilla niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin kansallisellakin tasolla. Lisäksi tarkoitamme, että nuorten tulee kuulua yhteiskuntaan sen yhdenvertaisina jäseninä, ja tämä saavutetaan esimerkiksi alentamalla äänestysikärajaa, puheenjohtaja Nette Rimpioja kommentoi.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto tulee tekemään vaalitavoitteiden pohjalta vaikuttamistyötä, kannustaen samalla kaikkia Suomalaisia nuoria äänestämään eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleista alle 25-vuotiaista äänesti 55 prosenttia, joka on 8,2 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2015.
– Nuorten äänestysprosentti on nousussa, mutta silti edelleen reilusti jäljessä koko väestön keskiarvosta. Nuorten äänestysaktiivisuutta olisi tärkeä nostaa. Keinoista paras on se, että vaaleissa ja puolueiden vaaliohjelmissa nostetaan nuorille tärkeitä aiheita esille, Rimpioja tähdentää.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton eduskuntavaaliohjelma
Nuorten aika kuulua!
Suomalaisen lapsen ja nuoren mahdollisuudet hyvään elämään riippuvat yhä enenevissä määrin siitä mihin osoitteeseen ja perheeseen lapsi syntyy. Vaaleilla valittujen päättäjien tulee rakentaa Suomesta lapsille ja nuorille parasta maata oppia, erehtyä ja kasvaa turvassa aikuiseksi. Hyvinvointialueiden aloittaessa työnsä kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi jää koulutuksen järjestäminen ja vapaa-ajan palveluiden tarjoaminen.
Valtio on voimakkaasti tukenut kuntia koronakriisissä, mutta tuen loppuessa nähdään, missä tilassa kuntatalous on. Paineet edistää lasten ja nuorten hyvinvointia koronan jälleenrakennuksessa ovat valtavat. Kuntien täytyy tarjota lapsille ja nuorille lakisääteisiä palveluita. Kaikkialla Suomessa pitää olla yhdenvertaiset palvelut kuten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, harrastustakuu tai kiusaamisesta vapaa koulu.
Kuntien näytönpaikka
Kunnat tulee ottaa suurennuslasin alle hyvinvointialueiden aloitettua työnsä. Kuntien tärkein lakisääteinen tehtävä on koulutuksen ja nuorisopalveluiden järjestäminen. Taloudellisia säästöjä ei saa tehdä leikkaamalla lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeintä pitkittyneiden kriisien jälkipyykissä. On myös uskallettava keskustella kuntaliitoksista, jotta nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet tulevaisuuteen voidaan turvata.
Äänestysikärajan lasku on nuorten osallisuuden suurin teko
Päättäjien toimet tai toimettomuus ilmastokriisin hoidossa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mielenterveyden hoitovelassa sekä hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet lankeavat tulevien sukupolvien eteen. Äänestysikäraja pitää laskea 15 ikävuoteen. Myös Ehdolleasettautumisen ikärajaa pitää tarkastella. On kestämätöntä, ettei lasten ja nuorten ääni kuulu päätöksissä, joiden seurauksien kanssa he tulevat elämään. Jos nuori on valmis rikosoikeudelliseen vastuuseen, on hän myös valmis äänestämään.
Nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuudet lakiin
Kunta- ja nuorisolaki velvoittaa osallistamaan nuoria yhteisten asioiden hoitamiseen. Oikeus osallistua tarjoaa nuorille mahdollisuuden tasavertaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tällä hetkellä asuinpaikka määrittelee nuoren mahdollisuudet osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Nuorisovaltuustojen toimintaedellytykset pitää turvata jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella. Vain näin voidaan varmistaa nuorten osallisuuden alueellinen tasa-arvo. Lakiin pitää kirjata nuorisovaltuustojen läsnäolo- ja puheoikeudet lautakunnissa, valtuustossa ja hallituksissa sekä suora aloiteoikeus valtuustoon.
Lapsivaikutusten arvioinnit velvoittavaksi osaksi päätöksentekoa
Päätöksenteossa ja sen kaikilla tasoilla on arvioitava päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin. On yhteiskunnan etu, että päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja niiden vaikutukset jokaiseen ikäryhmään selvitetään ennalta.
Lisätietoja
Miisa Tervala
Pääsihteeri
+358 44 331 1194
miisa.tervala@nuva.fi