Nuoret kertovat: mielenterveyttä vahvistavaan ja ongelmia ennaltaehkäisevään työhön pitää panostaa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton syksyn aktiivipäivillä nuorisovaltuutetut pääsivät kertomaan, miten mielenterveyspalveluja pitäisi kehittää, ja kuinka nuoret voisivat vaikuttaa aiempaa paremmin palvelujen kehittämiseen. Työpajaan osallistui kaikkiaan noin 110 nuorta eri puolilta Suomea.

Yksi nuorten keskeisimmistä viesteistä oli tarve panostaa mielenterveyttä vahvistavaan ja ongelmia ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Konkreettisena keinona nuoret nostivat esiin kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavat säännölliset mielenterveystarkastukset, jotka ovat verrattavissa fyysistä terveyttä mittaaviin terveystarkastuksiin.

Nuoret painottivat mielenterveystarkastusten olevan pitkällä tähtäimellä myös kustannustehokas keino, sillä mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen vähentävät raskaiden mielenterveyspalveluiden tarvetta. Mielenterveystarkastukset ovat myös keino vähentää mielenterveysongelmien ja avun hakemisen stigmaa.

Työpajan kolmestatoista pienryhmästä kaksitoista nosti esiin mielenterveystarkastukset mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn keinona.

Ehkäisevä mielenterveystyö ja matalat mielenterveyspalvelut lähelle nuoria

Nuoret kokevat, että kouluterveydenhoitajat sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit ja psykologit ovat avainasemassa vahvistavassa ja ehkäisevässä mielenterveystyössä. Ammattilaiset näyttäytyvät tällä hetkellä usein kaukaisina nuorille.

Terveydenhoitajien, kuraattorien ja psykologien läsnäolo kouluarjessa ja esimerkiksi esittäytyminen oppitunneilla sekä ammattilaisten pitämät mielenterveyden teematunnit lisäisivät tietoisuutta saatavilla olevasta avusta ja madaltaisivat nuorten kynnystä mennä juttelemaan mieltä painavista asioista.

Nuorten mielestä on tärkeää, että kaikilla aikuisilla nuorten elämässä olisi osaamista ja resursseja nuorten mielenterveyden tukemiseen ja tarvittaessa palveluihin ohjaamiseen. Palveluihin ohjaamisen pitäisi olla sujuvaa, ja palveluihin pitäisi päästä ilman kuukausien jonottamista sekä matalalla kynnyksellä.

Matalan kynnyksen palvelut pitäisi saada niin kouluista kuin muista nuorten lähiympäristöistä, etänä ja kasvotusten sekä ajanvarauksella ja ilman. Onnistuneessa palvelukokemuksessa avaintekijöiksi nousevat inhimillinen ja yksilöllinen kohtaaminen, keskustelun luottamuksellisuus sekä toimivat palautekanavat.

Nuoret ideoivat työpajassa laaja-alaisesti keinoja siihen, kuinka nuorten mielenterveyspalvelut olisivat aiempaa enemmän nuorten näköisiä.

Nuoria pitäisi kuunnella enemmän mielenterveyttä koskevissa päätöksissä

Vaikuttamisen osalta nuorten viesti on selvä: nuoria pitäisi kuunnella enemmän mielenterveyttä koskevissa päätöksissä. Paikkansa on niin kokemusasiantuntijoilla kuin alueellisilla nuorisovaltuustoilla.

Nuorisovaltuustot ovat jatkossa hyvinvointialueiden lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, ja esimerkiksi lausuntojen pyytäminen nuorisovaltuustoilta sekä nuorisovaltuustojen lautakuntapaikat ovat konkreettisia keinoja tuoda nuorten ääntä päätöksentekoon. Näiden lisäksi nuoret nostivat työpajassa esiin muun muassa erilaiset kyselyt, anonyymit nettialustat kehitysideoiden antamiseen, kouluissa järjestettävät ideointityöpajat sekä keskustelutilaisuudet päättäjien kanssa.

---

Aktiivipäivien työpaja toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveystiimin kanssa osana Kansallisen Lapsistrategian toimeenpide 13:n toimeenpanoa. Työpajan tuloksia esiteltiin 21.11.2022 myös THL:n järjestämässä webinaarissa, joka oli suunnattu hyvinvointialueiden lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja suunnitteleville, järjestäville ja tarjoaville ammattilaisille.

Lisätietoja