Nuoret kokevat äänestämisen nuorisovaltuustovaaleissa yhdeksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, selviää Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa 15–29-vuotiaille nuorille. Nuorisovaltuustovaaleissa äänestämisen lisäksi nuoret nimesivät tärkeimmiksi vaikuttamisen tavoiksi mielipidekirjoitukset ja epäkohdista kertomisen aikuisille. Oppilas- ja opiskelijakuntien kautta vaikuttaminen koettiin täydentäväksi tavaksi. Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry selvitti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa osallisuuden kokemusten vaikutuksesta elinympäristöön kiinnittymisessä.
Tutkimuksen mukaan todennäköisesti asuinpaikkakunnalle jäävät nuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamaan oman elinympäristönsä asioihin ja he kokevat, että heitä kannustetaan osallistumaan. Nämä nuoret ovat myös yleisesti ottaen tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja näkevät osallistumisella olevan vaikutusta. Muuttamishalukkuutensa ilmoittaneet nuoret taas ovat pessimistisempiä sen suhteen, pystyvätkö he vaikuttamaan asuinpaikkakunnan asioihin. Tutkimuksen mukaan nuoret haluavat asua keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa todennäköisemmin kuin maaseutujen haja-asutusalueilla.
Huolestuttavaa on myös se, että kysyttäessä arviota nykyisen asuinkunnan vaikuttamismahdollisuuksiin ja kokemusta siitä, että osallistumalla saadaan aikaan vaikutuksia, ja kokemusta siitä, että nuorta itseään kannustetaan osallistumaan, on arvio melko nihkeä. Noin neljännes on asioiden suhteen erittäin tyytyväisiä, kolmasosa neutraalin tyytyväisiä, mutta yli neljä kymmenestä on kohtuullisen tyytymätön.
“Positiiviset osallisuuden kokemukset kotikunnasta lisäävät nuoren kiinnostusta palata kotiseudulleen myöhemmin ja luovat täten elinvoimaa alueelle. Valitettavasti nuorten osallisuuden suurin este on aikuisten asenteet. Kunnilla on siis näytön paikka panostaa nuoriin, mikäli he haluavat olla elinvoimainen kunta nyt ja tulevaisuudessa”, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Nette Rimpioja toteaa.
Nuorten vaikuttamiskanavien tuleekin olla toimivat ja nuorisovaltuuston ja kunnanvaltuuston välinen yhteys välitön. Nuorten itsensä parhaaksi kokema vaikuttamiskanava tulee kunnissa nostaa siihen merkitykseen, jonka nuoret itse sille antavat. Merkityksellistä on myös aikuisten suhtautuminen nuorten huoliin ja havaitsemiinsa epäkohtiin. Eteenkin hyvinvointialueiden myötä kunnille jää suuri rooli lasten ja nuorten sujuvan arjen rakentajana mm. sivistyspalveluiden kautta.
Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry järjestää Porin kaupungintalon pihalla keskiviikkona 13.7. klo 17-17.45 paneelikeskustelun tutkimuksen tuloksista otsikolla Tyhjenevien kuntien viimeinen pelastusyritys. Paneelissa keskustelijoina ovat aluetutkija Timo Aro, Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli, yrittäjä Mikael Ropo ja Nuva ry:n puheenjohtaja Nette Rimpioja.
Tutkimuksen taustat:
Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry:n toimeksiannosta.
Tavoitteena oli selvittää suomalaisnuorten ajatuksia osallisuudesta ja kunnista. Tutkimuksessa kysytään myös nuorten suunnitelmia muuttamisesta. Raporttiin on yhdistetty myös tämän tiedonkeruun ulkopuolelta Taloustutkimuksen toteuttamien omien tutkimuksen kautta syntyneitä näkemyksiä nuorista muuttajina.
Kohderyhmä oli 15–29-vuotiaat suomalaisnuoret, jaettuna kahteen ryhmään siten, että otos kiintiöitiin 15–24-vuotiaisiin ja 25–29-vuotiaisiin. Kysymyksistä osa kohdistettiin 18 vuotta täyttäneille ja heitä pyydettiin nykyhetken lisäksi arvioimaan aikaa, jolloin he olivat iältään 15-17 –vuotiaita.
Tutkimus toteutettiin paneelihaastatteluina, tavoitemäärä oli 500 haastattelua. Lisäksi Nuva ry jakoi linkkiä omien kanaviensa kautta, aineisto on yhdistetty Taloustutkimuksen keräämään aineistoon. Nuva ry:n linkin kautta vastaajia tuli 16 kpl, paneelihaastattelujen kautta vastaajia oli 505 kpl. Kokonaisvastaajamäärä on näin ollen 521 kpl. Tiedonkeruuaika oli 12-23.5.2022.
Tulokset on painotettu kohderyhmää vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.