Tuoreen Nuorisovaltuustoselvityksen mukaan Manner-Suomen kunnissa toimii tällä hetkellä 290 nuorisovaltuustoa, joten olemme enää viiden nuvan päässä täyspotista. Juhlimisen aihetta on, mutta nuorisovaltuustojen määrä ei suoraan kerro niiden vaikutusmahdollisuuksista.
Nuorisovaltuustojen edustukselliset vaikutusmahdollisuudet parantuneet
Vuoden 2018 Nuorisovaltuustoselvitykseen verrattuna positiivista kehitystä on tapahtunut erityisesti edustuksellisissa vaikutusmahdollisuuksissa: 83 %:lla vastanneista kunnista nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus vähintään yhdessä lautakunnassa, ja 56 %:lla valtuustossa. On hyvä, että kunnissa on alettu kiinnittää huomiota nuorisovaltuustotoiminnan vakiinnuttamiseen ja lain velvoittamaan aitoon mahdollisuuteen osallistua päätöksentekoon. Myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto pitää lautakunta- ja valtuustoedustuksia välttämättöminä kuntalain vaatimusten täyttämiseksi.
Kaikki kunnan päätökset koskevat yhtä lailla nuoria, ja siksi nuorisovaltuustolla tulee olla edustus kaikissa lautakunnissa.
Monissa kunnissa nuorisovaltuuston edustus kuitenkin jää lähinnä sivistys- ja nuorisopuolen lautakuntiin, koska niissä käsiteltävien asioiden katsotaan koskevan erityisesti nuoria. Kaikki kunnan päätökset koskevat yhtä lailla nuoria, ja siksi nuorisovaltuustolla tulee olla edustus kaikissa lautakunnissa.
Nuorisovaltuustoista 68 %:lla on suora-aloiteoikeus kunnanvaltuustolle, joten nousua viime vuodesta on tullut 10 prosenttiyksikköä! Suoran aloiteoikeuden myötä nuorisovaltuuston aloitteet käsitellään samassa järjestyksessä kuin muut valtuustoaloitteet. Tämä lisää läpinäkyvyyttä, sillä aloitteiden myötä tehdyt toimenpiteet tuodaan valtuustolle tiedoksi. Nuorilta tulleet aloitteet eivät saa jäädä kunnan hallintojohtajan pöytälaatikkoon, vaan ne ansaitsevat yhdenvertaisen käsittelyn.
Vaikuttamisen paikkoja valmisteluun ja jatkuvaa tukea tarjolle
Nuorisovaltuuston mahdollisuudet vaikuttaa kunnan muuhun budjettiin tai valmisteluun ovat melko rajallisia. Vain 24 % nuorisovaltuustoista pystyy vaikuttamaan muuhun valmisteluun tai budjettiin esimerkiksi valmisteluvaiheessa annettujen lausuntojen tai osallistuvan budjetoinnin kautta.
Vastuu toiminnan tukemista on nimetyn ohjaajan lisäksi myös kunnan viranhaltijoilla ja päättäjillä. Miten nuorisovaltuuston edustajat otetaan huomioon kokouksissa? Entä kuka avaa esityslistojen ja päätöksentekokulttuurin kiemuroita?
Vaikka kyselyn mukaan 91 % nuorisovaltuustoista saa tukea toimintaansa, tuo viime päivien keskustelu Helsingin Sanomissa (HS 9.9. ja HS 16.9.) tähän toisen näkökulman. Saatua tukea ei pidetä riittävänä ja tätä voidaan pitää hyvin huolestuttavana. Vastuu toiminnan tukemista on nimetyn ohjaajan lisäksi myös kunnan viranhaltijoilla ja päättäjillä. Miten nuorisovaltuuston edustajat otetaan huomioon kokouksissa? Entä kuka avaa esityslistojen ja päätöksentekokulttuurin kiemuroita? Onkin tärkeä varmistaa, että tukea on jatkuvasti tarjolla, eikä vain toiminnan aloitusvaiheessa. Kunnan asenneilmapiirin on oltava sellainen, että nuoret kokevat tekemänsä työn arvokkaaksi.
Siiri Mertakorpi
Osallisuusasiantuntija
Nuorisovaltuustoselvitys toteutettiin kuntien nuorisovaltuustoista vastaaville ohjaajille kevään 2019 aikana. Kyselyyn vastasi 185 kuntaa Manner-Suomen 295 kunnasta. Vastanneista kunnista 95 kontaktoitiin lomakekyselyllä ja 90 puhelimitse.