Hyppää sisältöön

Alumniblogi: Veera Hellman – Nuorisovaltuutetusta työmarkkinapolitiikan asiantuntijaksi

Nuorisovaltuustotoiminnasta on moneksi. Oma nuorisovaltuustopolkuni on vienyt minut töihin politiikkaan ja järjestötoimintaan. Tänä päivänä olen työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija, eli lobbari ja sellainen tyyppi, joka auttaa ihmisiä työelämän kimuranteissa tilanteissa ja osallistuu työehtosopimusneuvottelijoihin. Jos joku on varmaa, niin se että en olisi tässä ilman Porin nuorisovaltuustosta alkanutta matkaa.

Kokoustelu alkaa

Astuin elokuisena päivänä vuonna 2012 Porin Nuorisotalon ovista sisään tietämättä nuorisovaltuustotoiminnasta mitään. Porissa nuorisovaltuustoon ei valittu vaaleilla, vaan kiinnostuneet pääsivät heti kokoustamaan ja viralliseksi nuorisovaltuutetuksi valittiin oman muistini mukaan toisessa kokouksessa.

Kiinnostus kasvoi ensimmäisestä kokouksesta lähtien ja pääsin mukaan toimintaan. Nuvaurani aikana olin vuoden varapuheenjohtajana ja nuvan edustajana lautakunnassa. Lisäksi olin piirihallituksen jäsenenä pari vuotta. Vähänpä tiesin kymmenen vuotta sitten, mihin kaikkeen tuo ensimmäinen kokous veisi minut.

Nuvat kuntalakiin ja puheenjohtajavaalissa turpaan

Vuonna 2015 asetuin ehdolle liittohallitukseen. Tulin valituksi hienolla äänimäärällä Santeri Lohen kolmanteen hallitukseen. Vuoden aikana pääsin kartoittamaan uutta toimistotilaa, rekrytoimaan ihmisiä töihin Nuva ry:lle ja pitämään erilaisia koulutuksia tapahtumissa. Laadimme myös yhdenvertaisuussuunnitelman ja pääsin edustamaan liittoa Allianssin yhdenvertaisuustyöryhmässä parin vuoden ajan. Aika siistejä juttuja ihmiselle, joka täysi-ikäistyi samaisena vuonna!

Vaalissa häviäminen voi usein johtaa johonkin, mistä ei silloin osannut edes unelmoida.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä koko vuoden aikana oli se, kun istuimme liittohallituksen ja toimiston porukan kanssa eduskunnan lehtereillä kuulemassa nuijan kopautuksen, kun nuorisovaltuustot kirjattiin lakiin keväällä 2015. Sitä ilon ja onnen määrää!

Syksyllä käytiin myös puheenjohtajavaali, johon asetuin ehdolle. Vaali oli tiukka, Kimi Uosukainen valittiin kahden äänen enemmistöllä. Juuri siinä hetkessä tuntui, että kaikki meni ja minun vaikuttamisurani oli siinä. Tänä päivänä on kuitenkin helppo hymyillä ja sanoa, että vaalissa häviäminen voi usein johtaa johonkin, mistä ei silloin osannut edes unelmoida! Jos siis joskus epäröit sitä, uskallatko laittaa itsesi likoon ja lähteä ehdolle vaikka voitosta ei olisi tietoakaan, suosittelen! Jos ei muuta, niin saat varmasti uusia ystäviä, esiintymiskokemusta ja kiinnostavia tapaamisia monenlaisten ihmisten kanssa.

Töihin politiikkaan

Muutin viimeisten kirjoitusten jälkeen Helsinkiin. Täällä odotti ystäviä ja järjestöhommat. Olin liittynyt kokoomuksen jäseneksi vuonna 2013 ja lähtenyt mukaan nuvatoiminnan lisäksi Kokoomusnuorten toimintaan. Järjestökokemuksesta oli hyötyä molemmissa harrastuksissa.

Lopulta järjestökokemus vei minut myös ensimmäiseen työtehtävääni politiikan parissa kun aloitin projektisihteerin tehtävät Helsingin Kokoomukselle. Projektisihteerinä olin mukana tekemässä kuntavaaleja ja vaalien loppuvaiheessa pääsin kampanjasihteeriksi pormestariehdokas Jan Vapaavuorelle. Tämä kokemus avasi uusia ovia ja työskentelin useamman vuoden puolueen piirijärjestön lisäksi Kokoomusnuorten palkkalistoilla aluekoordinaattorina ja poliittisena sihteerinä. Työuran loputtua istuin myös vuoden liittohallituksen jäsenenä.

On totta, että verkostoilla on valtava merkitys työnhaussa. Jos ei muuta, niin sinulle saatetaan vinkata kiinnostavista työtehtävistä sellaisten ihmisten toimesta, jotka ovat töissä sinua kiinnostavissa paikoissa. Niin kävi minullekin ja vuonna 2019 lähdin harjoittelijaksi Suomen Ekonomeille.

Työmarkkinapolitiikka vie mennessään

Koska itseään on hyvä sivistää, aloitin opinnot Hankenissa välivuoteni jälkeen 2017. Joku saattaisi luulla, että olisin jo valmis ekonomi, mutta työt ja järjestöhommat ovat hidastaneet valmistumista. Ei kuitenkaan anneta sen häiritä.

Ilman järjestöosaamista en olisi tässä työssä.

Aloittaessani Suomen Ekonomeilla 2019 minun piti olla talossa vuoden loppuun saakka. Niin vaan ajat muuttuvat ja istun kirjoittamassa tätä tekstiä työpäivän jälkeen Pasilassa siinä samaisessa toimistossa, johon saavuin reilut neljä vuotta sitten. Työtehtävät ovat vaativampia ja ennen kaikkea kiinnostavia, sillä saan joka päivä tehdä töitä paremman työelämän puolesta. Ilman järjestöosaamista en olisi tässä työssä. Siitä kuuluu siis iso kiitos kaikille matkalla mukana olleille yhteiskuntaopin opettajastani Monikasta Porin nuvan aktiiveihin ja siitä koko nuvaperheeseen.

Saan tänä päivänä tehdä itselleni merkityksellistä työtä ja nähdä yhteiskunnallista muutosta. En olisi koskaan voinut kuvitella istuvani työehtosopimusneuvotteluissa 25-vuotiaana saati lobbaavani ministereitä ja kansanedustajia työkseni. Niin vaan järjestötoiminta on siivittänyt minua eteenpäin urallani.

Jos nyt voisin antaa jotain eväitä elämään itseäni nuoremmille ja viisaammille, kertoisin ainakin sen, että ota kaikki irti nuvavuosista. Tapaa uusia ihmisiä, lähde ennakkoluulottomasti tapahtumille ja nauti! Matkalle mahtuu töyssyjä ja kuoppia, mutta niistä pääsee eteenpäin. Jos joku tehtävä kiinnostaa, hae sitä. Jos joku ovi ei aukea, pohdi seuraavaa siirtoa. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, joten kulje mieli avoimena ja saatat yllättyä siitä, millaisia vaikuttamisuria on tarjolla!

Kirjoittaja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton entinen liittohallituksen jäsen ja aktiivitoimija vuosilta 2012–2015. Kasvattiseurana toimi Porin nuorisovaltuusto. Tänä päivänä kirjoittaja työskentelee työmarkkinapolitiikan parissa.


Julkaisemme 25-vuotiaan järjestömme kunniaksi entisten toimijoiden blogeja. Lue muut blogit ajankohtaista-sivulta. Katso myös entisten toimijoiden haastatteluvideoita YouTube-kanavaltamme!