Ammattikoulut ovat keränneet yhteiskunnassamme normaalia enemmän huomiota, kun hallitus on esittänyt ammattikoulujen rahoitukseen leikkauksia. Ammattikoulujen merkitystä on pitkään vähätelty ja ammatilliseen koulutukseen suuntautuvia nuoria ylenkatsottu tai jätetty huomiotta.
Ammattiin opiskelevat nuoret ovat kuitenkin yhteiskuntamme toimivuuden perusta. ”Kyseessä on suhteessa kokonaiskuvaan pieni säästö, joka kuitenkin loisi esteitä osaamistason nostamiselle ja jarruttaisi suomalaisen työelämän ammattilaisten jatkuvaa oppimista. Juustohöylällä leikkaaminen sieltä täältä sen suuremmin miettimättä pitkäaikaisia seurauksia on vastuutonta”, kertoo Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n kannanotossa OSKU:n silloinen puheenjohtaja Venla Tilli.
Millainen Suomi olisi ilman ammattiin opiskelevia?
Pieni ajatusleikki: Kuvittele Suomi, jossa ammattikoululaisia ei olisi ollenkaan? Olisiko kauppojen hyllyillä ruokaa, saisitko keittiön putket toimimaan tai huoltoa autollesi? Välitätkö tämänkaltaisten edellä mainittujen palveluiden osaajista ja laadusta?
Työvoima- ja osaamispula, nuorten työelämätaidot ja palveluiden heikkenevä laatu ovat aiheita, jotka ovat herättäneet keskustelua niin julkista liikennettä hyödyntävissä duunareissa kuin myös valtioneuvoston jäsenissä. Meidän täytyy yhdessä varmistaa, että ammattiosaamisen arvostus Suomessa käännetään nousuun. Tämä tarkoittaa niin yksilöiden tasolla tapahtuvaa asenteiden muutosta kuin valtakunnan tasolla rahoituksen turvaamista.
Orpon hallitus kaavailee taas uusia leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisesta koulutuksesta on vuosien saatossa leikattu jo valtavasti. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on vuosien 2013 ja 2017 välillä pienentynyt 23 prosenttia.
Kun verrataan esimerkiksi lukiokoulutuksessa tehtyihin säästöihin, ovat leikkaukset olleet mittakaavaltaan epäsuhtaisia, joka kielii osaltaan myös
epäoikeudenmukaisesta suhtautumisesta ammattikouluun.
Leikkausten vaikutukset näkyvät suoraan niin opettajille, henkilökunnalle, opiskelijoille kuin työnantajille, jotka ottavat opiskelijoita harjoitteluihin ja valmistumisen jälkeen töihin.
Yleissivistävät opinnot ovat myös yhdenvertaisten mahdollisuuksien kannalta merkittäviä
Säästöjä on ehdotettu tehtävän ammatillisen koulutuksen pakollisia opintoja lyhentämällä, ja korkeakouluun valmistavien opintojen muuttamisella vapaaehtoisiksi. Yleissivistävien opintojen poistaminen ammatillisesta koulutuksesta asettaa amislaiset suoraan eriarvoiseen asemaan ja heikentää entisestään heidän mahdollisuuksiaan edetä korkeakouluopintoihin.
Noin puolet ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tulee koulutukseen ammatillisella tutkinnolla. Jokaisella nuorella tulisi olla tasavertainen mahdollisuus edetä opinnoissaan ja siten urapolullaan. Eikä yleissivistävät opinnot ainoastaan valmista opiskelijoita jatko-opintoihin, vaan antavat heille korvaamattoman tärkeitä valmiuksia työelämään, arjen perusteista huolehtimiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen. Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa ne sisältävät lääkelaskuja ja muuta välttämätöntä.
Erityinen huoli yleissivistävien opintojen poisjäämisessä on myös osallisuuden näkökulmasta. Niiden suorittamatta jättäminen tulee heikentämään nuorten yhteiskunnallisia taitoja lisäämään syrjäytymistä sekä vähäistä kiinnostusta yhteiskunnallisiin aiheisiin.
Amislaiset ovat jo nyt aliedustettuina nuorten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja myöhemmässä aktiivisuudessa. Heikennysten myötä tilanne tulisi todennäköisesti vain pahenemaan. Itsekin lukiolaisena ja yhteiskunnallisessa vaikuttamistoiminnassa vahvasti mukana olevana, on valitettavan usein ympärillä vain koulutustaustaan hyvin samankaltaisia ihmisiä.
Nuorilla tulisi taustastaan ja koulutuksestaan riippumatta olla mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja olla aktiivisia.
Amislaiset eivät samalla tavalla saa valmiuksia tai kannustusta osallistua ja nuorten osallisuus on edelleen liian paljon rajautunut lukiolaisiin sekä nuoriin, jotka ovat jo pienestä pitäen olleet aktiivisia. Meidänkin liittomme tarvitsee toimintaansa lisää amislaisia, jotta kaikki toimintamme ei lähde aina lukiolaisen tai lukioon suuntautuvan nuoren näkökulmasta.
Nuorilta leikkaaminen on kestämätön tapa pienentää valtion menoja
Tulevaisuudessa nuorilta leikkaaminen tulee maksamaan meille enemmän rahaa, mutta myös näkymään osaamisvajeena, nuorten pahoinvoinnin kasvuna ja työnantajien ahdinkona. Mikäli haluamme osoittaa nuorille täyden tukemme matkalla itsenäistymiseen, työelämään ja juurruttaa heidät osaksi yhteiskuntaa, tulee meidän näyttää heille tukemme panostamalla koulutukseen.
Valtion talouden tasapainotus on välttämätöntä, mutta sitä ei voi tehdä jo nyt heikommassa asemassa olevien nuorten kustannuksella.
”Miksi ammatillinen koulutus on se, mistä leikataan, silloin kun menee huonosti? Jos kyse olisi jostain muusta koulutusmuodosta, ei silloin mietittäisi, että mistä sieltä leikataan. Silloin olisi puhe siitä, että mitä voidaan tehdä paremmin, jotta opiskelijat valmistuvat ja saavat laadukaampaa opetusta. – – Nykyinen järjestelmä tarjoaa jo nyt joustavuutta. Osaamisperustaisuus tarkoittaa, että tutkinnon voi kykyjensä ja halujensa mukaan suorittaa nyt jo lyhyemmässä ajassa. Pitämällä kiinni nykyisestä tutkintorakenteesta ja osaamisperustaisuudesta, pidämme huolta siitä, että amiksesta valmistuu osaajia niin työelämään kuin jatko-opintoihin”, muistuttaa Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry kannanotossaan 27.04.2023.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset heijastavat asenteitamme ammattikouluissa opiskelevia nuoria kohtaan. Heille leikkaukset ovat näkyneet opetuksen heikentyneenä laatuna, epävarmuutena työelämässä ja osoittaneet, että heidän valintojaan pidetään alemmassa arvossa.
Monesti lukiokoulutusta pidetään kaikkien ensisijaisena vaihtoehtona, ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumista jonkin näköisenä rimanalittamisena, tai “epäonnistumisena” opinnoissa. Monelle nuorelle ammatillinen koulutus on se ykkösvalinta ja hyvä niin, sillä ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on ihan yhtä arvokas valinta kuin lukiokoulutukseen suuntautuminen.
Haluan sanoa jokaiselle ammattikoululaiselle, joka on joskus kohdannut ennakkoluuloja tai alemmuudentunnetta, olet ihan yhtä arvokas ja osaava kuin kuka tahansa muu nuori! Saat itse valita omat polkusi ja haluan, että myös yhteiskunta tukee sinua matkallasi.
Blogin on kirjoittanut liittohallituksen jäsen Kerttu Kajander.
Lisätietoja
Kerttu Kajander
Päävastuu: Yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja viestintä
kerttu.kajander@nuva.fi