Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on syvästi pettynyt hallituksen vuoden 2025 budjettiriihen päätöksiin, jotka jälleen heikentävät nuorten palveluita ja hyvinvointia.
Hallitusohjelmassa korostetaan nuorten merkitystä yhteiskunnalle, sekä tarvetta tukea heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Käytännön päätökset kertovat kuitenkin muuta. Nuorilta leikataan niin koulutuksesta, nuorisotyöstä kuin asumistuestakin – kaikki nämä vaikuttavat suoraan nuorten elämään ja tulevaisuudennäkymiin. Nyt on aika siirtyä pois nuorten taskuilta.
Nuoret ja koulutus
Päätös nuorisojärjestöjen valtionavustuksen tason säilymisestä entisellään vuonna 2025 on monille järjestöille helpotus, sillä jo arvonlisäveron korotus ja inflaatio vaikeuttavat toimintaa.
Päällekkäisten leikkausten kohdistuessa nuoriin kiitämme opetus- ja kultuuriministeriötä ja ministeri Bergqvistiä siitä, että nuorisojärjestöjen valtionavustukset säilyvä tvuoden 2024 tasolla. Eri osa-alueisiin erikoistuneet järjestöt tukevat elintärkeällä tavalla julkisen sektorin työtä ja on tärkeää, että vahva kansalaisyhteiskunta pystytään säilyttämään.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n puheenjohtaja Markus Koski kertoo
Leikkauksia kohdistuu kuitenkin nuorisotyöhön ja liikuntapalveluihin. Leikkauksia on OKM:n tiedotteen mukaan pyritty kohdentamaan kehittämistoimintaan olemassa olevien toimintamuotojen sijaan, jotta nuorisoala saa aikaa varautua säästötoimiin.
Nuorisotyön heikkenevien resurssien lisäksi Nuva ry on huolissaan leikkauksista toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Hallitus tekee kohtuuttomia sopeutuksia nuorten uudelleenkouluttautumismahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun. 120 miljoonan euron leikkaukset vaarantavat ammatillisen koulutuksen laadun ja pahimmillaan nuorten tulevaisuuden työmarkkinoilla. Vaikka rahoitus ammatilliselle koulutukselle jää yli kahden miljardin euron, on epätodennäköistä, ettei näin merkittävillä leikkauksilla olisi vaikutusta opetukseen ja oppilaille tarjottuihin resursseihin.
Asuminen ja elinkustannukset – arjen paineet kasvavat
Hallituksen sopeutustoimien myötä elinkustannukset nousevat. Arvonlisäveron (ALV) korotus ja monien 10 % ALV-kannan piiriin kuuluvien hyödykkeiden siirtäminen 14 % osuu suoraan nuorten kukkaroon. Tämä koskee erityisesti lääkkeitä, liikuntapalveluita ja joukkoliikennettä, jotka ovat keskeisiä monen nuoren arjessa.
Bussilippujen hinnannousu vaikuttaa erityisesti niihin nuoriin, jotka ovat riippuvaisia julkisesta liikenteestä. Joukkoliikenteen hinnan nousu voi rajoittaa heidän liikkumistaan ja osallistumistaan opiskeluun, työelämään tai vapaa-ajan toimintoihin. Hinnan nousu osuu kipeimmin erityisesti pienituloisten nuorten kohdalla, jotka ovat jo nyt taloudellisesti ahtaalla.
Samalla asumistukeen kohdistuva 7,5 miljoonan euron leikkaus ja opiskelijoiden siirtäminen takaisin opintotuen asumislisälle heikentää nuorten kykyä selviytyä asumiskustannuksista. Siirto asumislisään tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijoiden saama tuki pienenee. Asumislisä on yleistä asumistukea rajallisempi ja usein riittämätön kattamaan täysimääräisesti asumismenoja. Muutos lisää nuorten taloudellista painetta ja vaarantaa opintojen etenemisen.
Terveys ja hyvinvointi – ristiriitaisia signaaleja nuorten hyvinvoinnista
Vaikka nuorisojärjestöjen rahoitus säilyy ja nuorten päihde- ja väkivaltatyöhön, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin sekä lastensuojeluun osoitetaan lisärahoitusta, on näiden korjaavien toimenpiteiden vaikutus rajallinen. Erityisesti, kun samanaikaisesti sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat merkittävät leikkaukset heikentävät nuorille jo valmiiksi tarjottavia palveluita.
Heikentyvä taloudellinen tilanne ja lääkkeiden hinnannousu johtaa siihen, että erityisesti säännöllistä lääkitystä tarvitsevat nuoret joutuvat tinkimään terveydenhuollostaan. Varsinkin kun terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan. Myös liikunta on tärkeä osa nuorten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Liikuntapalveluiden hinnannousu voi estää osaa nuorista osallistumasta aktiivisesti harrastuksiin ja urheiluun, mikä lisää liikkumattomuuden riskiä. Tämä puolestaan voi johtaa terveysongelmien lisääntymiseen sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin heikentymiseen.
Kunnat – valtionosuus kasvaa, mutta kotoutumisesta tingitään
Kuntien peruspalveluiden valtionosuutta kasvatetaan pysyvästi, mikä on sinänsä positiivista. Myös työttömyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle rahoitetaan valtion toimesta täysimääräisesti. Tämä tulee kuitenkin lisäämään kuntien palvelutuotannon vastuuta ja tuottaa kunnille työtä. Samalla kotoutumiskorvauksista leikataan 58 miljoonaa euroa, mikä tulee näkymään nuorten maahanmuuttajien kotoutumispalveluissa ja mahdollisuuksissa integroitua yhteiskuntaan.
Pitkän aikavälin vaikutukset – leikkaukset kasaavat ongelmia tulevaisuuteen
Nuorisoalan toimijat ovat pitkään korostaneet, että sopeutustoimista tulisi tehdä nuorivaikutusten arvioinnit. Valitettavasti hallitus on jättänyt yhteisvaikutusten tarkastelun vähäiselle huomiolle, ja leikkaukset osuvat erityisesti niihin nuoriin, jotka ovat ennestään heikoimmassa asemassa.
Nuorten elämän peruspalikoihin kohdistuvista leikkauksista tulee koitumaan Suomelle enemmän kustannuksia kuin säästöjä – esimerkiksi heikentyvä koulutuksen laatu, kasvava syrjäytymisriski ja nuorten mielenterveysongelmat tulevat näkymään yhteiskunnassa pitkään.
Markus Koski tähdentää
Nuorten hyvinvointiin kohdistuvien suurten leikkausten tekeminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Vaikka hallitus perustelee sopeutustoimia lupauksilla kestävästä tulevaisuudesta, käytännön päätökset osoittavat toista. Kestävää taloutta ei voida rakentaa nuorten pahoinvoinnin päälle. Meidän on varmistettava, että nuorilla on nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuudet hyvinvointiin, koulutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
Jos hallitus uskoo, että nämä säästöt ovat kestävää politiikkaa, se sulkee silmänsä siltä, mitä on tulossa. Kaavaillut säästöt eivät toteudu, jos sopeutustoimien seuraukset aiheuttavat pidemmällä aikavälillä enemmän kuluja valtion kassaan. Nyt jos koskaan tulee tehdä eri ministeröiden hallinnonalat käsittävät nuorivaikutusten arvioinnit ja osoittaa, että hallituksen puheet ja teot ovat linjassa.
Lisätietoja
Markus Koski
Puheenjohtaja
+358 44 777 0561
markus.koski@nuva.fi