Blogi on julkaistu alunperin 19.10.2020 Opinkirjon nettisivuilla.
Aloittaessani työt Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolla osallisuussuunnittelijana kesäkuun alussa, olin todella innoissani. Yhteiskuntaan vaikuttaminen on ollut aina lähellä sydäntäni ja siksi on ollut mahtavaa olla osana nuorten osallisuuden edistämisessä. Vaikka alussa tietovyöry oli melko valtava, on Osallisuuden osaamiskeskuksen työ lähtenyt hyvin käyntiin.
Nyt lähes puoli vuotta myöhemmin jaksan edelleen päivittäin innostua työstäni. Erityisesti innostusta lisäävät kohtaamiset nuorten kanssa. Jos yksikin nuori kokee työmme edistäneen hänen mahdollisuuksiaan osallistua, olemme onnistuneet. Toki välillä turhauttaa osallisuutta parantavien prosessien hitaus, mutta valitettavasti nuorten laajaan osallisuuteen ei ole oikotietä, vaan tätä työtä täytyy tehdä pitkäjänteisesti ja sitkeästi.
Omaa kokemusta nuorena vaikuttajana olen kerryttänyt nuorisojärjestöissä ja lukion opiskelijakunnan hallituksessa. Kuuluin siis itse siihen nuorten vähemmistöön, jota kiinnosti vaikuttaminen jo nuorena ja joka osasi saada äänensä kuuluviin. Kun nyt työskentelen asiantuntijaroolissa Osallisuuden osaamiskeskuksessa, on innostavaa päästä edistämään osallisuutta laajemmalla kentällä. Erityisen mahtavaa on päästä nostamaan niiden nuorten ääni kuuluviin, joiden ääni ei vielä yhteiskunnassa kuulu. Osallisuuden osaamiskeskuksen yksi tehtävistä on kerätä nuorilta 1000 ratkaisua yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ratkaisut kerätään muun muassa kouluissa järjestettävissä työpajoissa, jolloin nuoret taustastaan riippumatta voivat osallistua ratkaisujen kehittämiseen. Näin ongelmat ja ratkaisut eivät koostu vain yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten ajatuksista.
Omalta osaltani on ollut mielenkiintoista päästä pohtimaan osallisuuteen liittyviä kysymyksiä eri perspektiivistä kuin aiemmin. Ennen olin aktiivisen nuoren roolissa, nyt asiantuntijana. Uskon, että vahva kokemukseni nuorisojärjestökentästä ja sen antama asiantuntemus nuorten osallisuudesta on hyödyksi koko Osallisuuden osaamiskeskukselle, joka toimii nuorten osallisuuden edistäjänä aina vuoteen 2023 asti.
Olen toiminut erilaisissa nuorisojärjestöissä yli viisi vuotta. Aikuisten maailma on välillä hyvin raadollinen nuorille. Erityisen raadollinen se on heille, jotka yrittävät parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaan vaikuttaa asioihin. Tiedän, miltä nuorista tuntuu, kun jokin heille tärkeä asia jää pyörimään kunnan päätöksenteon rattaisiin, tai kun viranhaltijat eivät usko nuorten asiantuntemukseen. Usein nuorten mielipiteitä vähätellään vain siksi, että he ovat nuoria. Valitettavan usein nuorten osallistumisen tiellä ovat aikuiset, eivät nuorten oman motivaation ja tietotaidon puute. Kaikesta huolimatta nuoret jatkavat vaikuttamistaan, vaikka välillä tuntuu, että koko hommassa ei ole mitään järkeä.
Toivottavasti tämän kauden jälkeen Suomi on sellainen maa, jossa ikä ei ole este osallistumiselle ja oman asiantuntemuksensa hyödyntämiselle, jossa kuntien viranhaltijat ottavat nuorten mielipiteet aidosti huomioon ja jossa nuoret uskaltavat sanoa mielipiteensä ääneen ilman pelkoa vähättelystä! Komissaari Jutta Urpilainen totesi Nuorten EU-huippukokouksessa, että usein todetaan nuorten olevan tulevaisuus ja unohdetaan se, että nuoret ovat täällä jo nyt. Ei siis unohdeta nuoria vaan panostetaan heihin ja heidän osallisuuteensa. Se on samalla panostus Suomen tulevaisuuteen.
Nea Tarvainen
Kirjoittaja työskentelee Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton osallisuussuunnittelijana osana Osallisuuden osaamiskeskusta ja on nuorten oikeuksien puolustaja.