Vaaliblogi – Kuka kuulee nuoria?

Kunta- ja aluevaalit ovat lasten ja nuorten vaalit. Jokaisen ehdolle asettuvan tulee tiedostaa se. Esimerkiksi kuntien rahoituksesta noin 60 prosenttia kohdistuu sivistykseen ja kulttuuriin, eli nuorille, erityisesti alle 18-vuotiaille, tuotettuihin palveluihin. 

Kunnat ja alueet kokevat kovia säästöpaineita ja uutisointi täyttyy nuorten kasvavasta pahoinvoinnista. Rahoituksen rajallisuus on tosiasia, mutta se voidaan kohdentaa vaikuttavasti niin, ettei lasten ja nuorten ahdinko syvene. Mahdollisia leikkauksia ei ole kestävää toteuttaa juustohöyläten, vaan päätöksenteossa tulee kuulla nuoria, sekä hyödyntää lapsi- ja nuorivaikutusten arviointeja. 

Nuoret eivät pääse itse valitsemaan omaa edustajaansa kunnan tai hyvinvointialueen valtuustoon. Lapset ja nuoret tarvitsevat puolelleen päättäjiä, jotka ovat aidosti heidän puolellaan ja kuuntelevat, mitä heillä on sanottavana. Viidesosa väestöstä on alaikäisiä, eivätkä näin ollen voi asettua ehdolle tai äänestää. Edes nuorisolain piiriin kuuluvia, eli 18-29- vuotiaita aluepäättäjiä valittiin vuonna 2022 vain 4,68%. Nuorten näkökulmien mukaan ottamista päätöksentekoon ja kuulemista ei siis voi jättää vain nuorten päättäjien harteille, vaan jokaisella valtuutetulla on vastuu toimia nuorten äänenä. 

Jotta voi tehdä nuorisomyönteistä politiikkaa, on tunnettava nuorten arki ja nuorten käyttämät vaikuttamisen väylät. Nuorisoalan kattojärjestön kyselyn mukaan lähes jokainen kuntapäättäjä kokee, että nuorten kohtaaminen on olennainen osa heidän työtään. Lähes puolet vastaajista ilmoitti myös, ettei saa riittävästi tietoa nuorista heitä koskevan päätöksenteon tueksi. Onneksi jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella on nuorisovaltuustot, jotka toimivat siltana paikallisten nuorten ja päättäjien välillä.

Viimeisin nuorisovaltuustoselvitys osoittaa, että vaikka hyvinvointialueet ovat täysin uusi hallinnon taso ja toimineet vasta reilut kaksi vuotta, nuoret voivat silti osallistua ja saada merkityksellisiä kokemuksia – kunhan osallisuuden rakenteisiin panostetaan ja aikuisilla on aito halu kuunnella heitä.

Selvityksen mukaan 90 % nuorista koki päässeensä vaikuttamaan hyvinvointialueensa asioihin alueellisessa nuorisovaltuustossa, ja 94 % uskoi voivansa vaikuttaa päätöksentekoon edustamalla nuoria työryhmissä ja toimielinten kokouksissa.

Nuorisovaltuustojen toiminnalle onkin taattava riittävät resurssit ja nuorisovaltuustoja on tuettava myös niiden nuorten kuulemisessa, jotka eivät kuulu nuorisovaltuustoihin.

Myös osallistava budjetointi ja muut osallisuuskanavat ovat loistava keino kasvattaa ymmärrystään päätöksenteon vaikutuksista, sekä tarjota alle 18-vuotiaille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten on tärkeää varmistaa, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä heille sopivalla tavalla. 

Panostaminen nuoriin ja heidän käyttämiinsä palveluihin ei ole itsestäänselvyys joka toteutuu tiedostamatta, vaan valinta joka täytyy tehdä joka kerta uudelleen. Nuorimyönteinen kunta ja hyvinvointialue tarjoavat paitsi tässä hetkessä parhaat eväät lasten ja nuorten hyvään arkeen, varmistavat myös heidän hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman tulevaisuudessa. 

Lähteet:
Nuorisoalan kuntakysely
Aluevaalien 2022 äänestystilastot

Lisätietoja