Jokaisessa Suomen kunnassa on lakisääteisesti oltava nuorisovaltuusto, joka toimii nuorten äänitorvena kunnallisessa päätöksenteossa, jotta eri päätösten ja hankkeiden suunnittelussa osattaisiin ottaa nuorten näkökulma ja ajatukset huomioon. Nuorten mielipiteiden huomioiminen onkin kunnille erityisen tärkeää, mikäli he haluavat pelata korttinsa hyvin pitkällä tähtäimellä ja pitää kunnat elinvoimaisina. Tämän päivän yläasteikäiset ja opiskelijat ovat mahdollisesti sen ajan lapsiperheiden perustajia ja veronmaksajia, kun nyt päätetyt muutokset kuntien palveluihin saadaan toimeksipantua ja aidosti toimiviksi.
Nuorisovaltuuston olemassaolo ei kuitenkaan välttämättä takaa kokonaisvaltaista nuorten äänen kuulumista kunnassa. Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen idea katoaa samalla sekunnilla, kun ymmärretään, ettei pelkästään nimellisen nuorisovaltuuston olemassaolo riitä takaamaan nuorten kuulluksi tulemista. Nuorisovaltuuston vaikuttamismahdollisuudet kunnan sisäisissä päätöksentekoelimissä ja organisaatiorakenteissa kuten lautakunnissa, kunnanvaltuustossa ja kunnanhallistuksessa nostavat nuorten äänen aidosti päätöksenteon juurille ja nuorten näkökulma saadaan esille erilaisista esityksistä vaiheessa, missä muut kuntapäättäjät keskustelevat esityksestä.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on kannustanut kuntia myöntämään nuorisovaltuustoille puhe- ja läsnäolo-oikeuksia omien kuntiensa lautakuntiin sekä kunnanvaltuustoihin sekä -hallituksiin. On todettava, ettei kunnilla ole minkäänlaista lakisääteisesti perustuvaa syytä olla myöntämättä nuorisovaltuustoille edellämainittuja oikeuksia. Varsinkaan, kun puhutaan ikäryhmästä, joka ei itse pääse äänestämään saatika ehdolle kunnan päättäviin elimiin ja joilla on mielipiteitä sekä kuntien nykyisistä palveluista että visioita tulevaisuuden nuorisoystävällisistä kunnista.
On ymmärrettävä, että nuorisovaltuustot koostuvat tyypillisimmin 13-20-vuotiaista nuorista ja toimivat sekä oppimiskokemuksena että ponnahduslautana nuorille kansalaisille. Erityisen tärkeä osa toimivan ja vaikuttavan nuorisovaltuuston toimintaa on nuorisovaltuustolle nimetty aikuinen nuoriso-ohjaaja, joka avustaa nuorisovaltuustoa sen kysymyksissä ja toimii nuorisovaltuuston ja kunnan viranhaltijoiden välikätenä.
Nuorisovaltuustoiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja nuorten haluun olla vaikuttamassa nuorten asioihin kunnassaan. Kuten kunnanvaltuutettujen, myös nuorisovaltuutettujen kouluttaminen vaikuttamiseen ja kuntapolitiikkaan liittyvissä asioissa nostaa vaikuttavuuden tasoa ja kehittymistä, minkä takia nuorisovaltuustoilla olisi tärkeää olla oma nimetty budjetti. Nuorisovaltuustot ympäri Suomen toimivat myös yhteistyössä kuntien ja nuorisopalveluiden kanssa järjestäen tapahtumia, jotta kuntien järjestämät palvelut ja aktiviteetit olisivat nuorisolle kiinnostavia ja kutsuvia. Nuorisovaltuuston oma budjetti voi olla yllättävänkin tärkeä osa sen toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
Michaela Jokiniemi
Kirjoittaja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n koulutusvastaava, joka vastaa tänä vuonna muun muassa Aktiivipäivät-koulutustapahtumista, jäsenkyselyistä, palveluraadista sekä strategian uudistamistyöstä.