Kunnissa päätetään lähes kaikista nuorten päivittäiseen elämään vaikuttavista asioista. Nuorille tärkeät asiat kuten ilmastonmuutos, koulutus ja harrastukset ovat aiheita, joita ei saa unohtaa kuntavaalikeskusteluissa. Päätökset joita kunnissa tehdään nyt, vaikuttavat nuorten elämään pitkällä aikavälillä merkittävästi.
Kunnissa tarvitaan rohkeita avauksia siitä, miten kunnista saadaan entistäkin enemmän sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäviä. Nuoria tulee kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa, ja kaikista päätöksistä tulee tehdä lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi. On kaikkien yhteinen etu, että päätöksenteossa kuullaan kaikkia ihmisryhmiä.
Päätöksiä tulee arvioida monipuolisesti ja siten, ettei nuorten hyvinvointi kärsi. Kunnissa tapahtuvissa talouden menovähennyksissä ei saa olla nuorten hyvinvointia heikentäviä leikkauksia, sillä vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja vakavia. Korona-aikana nuorten hyvinvointi on kärsinyt merkittävästi, joten vahinkoja korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet ovatkin nyt erityisen tärkeitä.
Kunnat toimivat myös hyvin tärkeässä roolissa nuorten vastuullisena kasvattajana. Kun nuoret näkevät nuorisovaltuutettuina tai muuten nuorena millaisia päätöksiä kunnan päättäjät tekevät, vaikuttaa se myös paljon nuoren omaan ajatusmaailmaan. Kunnissa tehtävät ilmastoteot kuten Hinku- ja Fisu-verkostot ovat loistavia maltillisia ilmastokeinoja, joilla kunnat voivat kantaa oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kunnissa täytyy siis käydä keskustelua siitä, mihin suuntaan päätöksentekoa ohjataan 2020-luvulla. Suomalaisten kuntien tulee toimia siten, että kaikki toiminnot ovat tulevaisuudessa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäviä. Nuoret ovat kunnissa aktiivisia, ja heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää päätöksenteossa.
Anton Hietsilta
Kirjoittaja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n puheenjohtaja