Mikä tekee nuorten osallisuudesta laadukasta tai kunnasta nuoriystävällisen? Mitä ovat osallisuuden parhaat palat? Kunnissa on tärkeää pysähtyä miettimään, miten ja millaisilla keinoilla nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa arjen käytännöissä. Näihin kysymyksiin pureuduttiin myös Osallisuuden osaamiskeskuksen työpajoissa Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Huipputapaamisessa. Huipputapaaminen eli tuttavallisemmin Huippis kokosi noin 70 nuva-nuorta yhteen pohtimaan osallisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Nuoret painottivat työpajoissa etenkin asenteen, viestinnän ja yhteistyön merkitystä osallisuudelle. Lähdetään liikkeelle asenteesta: Jotta nuoret voivat päästä vaikuttamaan, tarvitaan siihen kaikilta aktiivista asennetta. Kuntien viranhaltijat ja päättäjät voivat kiinnostuksellaan kertoa siitä, että nuorilla on merkitystä ja mahdollistaa sen myötä osallistumista. Asenteet vaikuttavat siihen, miten nuoria kohdellaan ja miten heidät kohdataan. Esimerkiksi nuoriystävällinen kunta -työpajassa pidettiin keskeisenä sitä, että nuoret otetaan tosissaan. Toisaalta vaikuttaminen on kiinni myös nuorista itsestään, erityisesti heidän halustaan ja tahdostaan saada aikaan muutosta. Osallisuuden parhaat palat -työpajassa tunnistettiin vaikuttamisen vaativan nimenomaan vahvaa tahtoa ja halua parantaa nykytilannetta. Motivaatio on olennainen lähtökohta osallistumiselle ja innostuksen näkyessä asiat otetaan myös paremmin vastaan.
Viestinnän rooli koettiin niin ikään keskeiseksi keskusteltaessa osallistumisesta. Nuoret toivoivat, että heille kohdennettuun viestintään panostettaisiin. Kunnan tulisi kiinnittää huomiota etenkin viestinnän kielen selkeyteen. Viestintää toivottiin niille kanaville, joilla nuoret jo valmiiksi ovat. Tämän ei kuitenkaan haluta menevän äärimmäisyyksiin. Ei kunnan tarvitse alkaa tehdä Tik Tokeja, sillä yliampuva nuorekkuus voi jopa kääntyä itseään vastaan. Viestintä ja erityisesti näkyvyys korostuvat myös siinä vaikuttamisessa, jota on jo tehty. Nuorten kokemuksen mukaan näkyvyys lisää myös vaikuttavuutta. Kannattaa siis nostaa esille saavutettuja tuloksia. Kaikki nuoret mukaan -työpajassa korostettiin viestinnän ja näkyvyyden lisäämisen olevan avaintekijä siihen, miten nuorisovaltuutetut saisivat myös muita nuoria innostumaan osallistumisesta.
Tärkeimpänä kaikista korostui kuitenkin yhteistyö. Vaikuttamiseen tarvitaan yhteistyötä päättäjien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden sekä muiden nuorten kanssa. Nuva-nuoret kokivat keskeiseksi sen, että muitakin nuoria yritetään aktivoida osallistumaan. Kaikkien nuorten mukaan ottamisen nähtiin tekevän osallistumisesta laadukasta. Päättäjiä puolestaan kehotettiin tulemaan ulos omasta kuplastaan. Osallisuuden laatu -työpajassa päättäjille suunnattujen terveisten sanoma oli selvä: “Nähkää asiat nuorten silmin!”, “Tulkaa ruohonjuuritasolle katsomaan!”, “Auttakaa vaikuttamaan!”. Myös osallisuuden haasteita ja niiden ratkaisuja pohtineissa työpajoissa todettiin nuorten ja päättäjien välillä olevan aukko. Yhtenä ratkaisuna esitettiin, että päättäjät voisivat tulla nuorten keskuuteen hengailemaan muutamaksi päiväksi – mikäs sen parempi keino oppia ymmärtämään toisia. Onnistuneeseen nuva-toimintaan ja osallistumiseen ylipäätään tarvitaan nimenomaan aikuisten yhteistyötä ja apua.
Osallisuudessa kokemus on keskiössä. Tärkeää on tunne siitä, että pääsee vaikuttamaan ja saa jotakin aikaan. Niin omalla asenteella ja toiminnalla kuin myös ympärillä olevien ihmisten suhtautumisella on merkitystä. Osallisuuden osaamiskeskus on tarttunut muun muassa juuri näihin kysymyksiin ja tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että julkishallinnon viranhaltijat ja päättäjät ymmärtäisivät nuorten osallisuuden tärkeyden ja oppisivat siitä lisää. Keskeisenä oivalluksena nuorilla nousi Huippiksessa esiin aito huoli siitä, halutaanko heitä vain kuulla vai myös kuunnella. Kuunteleminen tekee osallistumisesta vaikuttavampaa ja saa nuoret kokemaan, että heitä arvostetaan. Kun nuoria kuunnellaan ja ymmärretään, osallisuus vahvistuu: nuorista tulee vaikuttajia, toimijoita ja kehittäjiä.
Laura Lettenmeier
Kirjoittaja on Nuva ry:n osallisuuskoordinaattori, joka toimii liiton työntekijänä Osallisuuden osaamiskeskuksessa eli tuttavallisemmin OSKE:ssa.