LAUSUNTO: Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto lausui Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvalla kansallisella lapsistrategialla pyritään luomaan lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Lisäksi lapsistrategialla turvataan lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen.

Ovatko toimenpiteet linjassa lapsistrategian vision “luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi” kanssa? 

Kyllä

Osin

Ei lainkaan

En osaa sanoa

Miten lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia tulisi seurata?  

Tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia tulee seurata lapsi- ja nuorivaikutusten arvioinneilla. Indikaattoreita tulee tarkastella laajasti, sekä peilata niitä lapsen oikeuksien sopimukseen. Onnistumista tulisi peilata myös vertaamalla tavoitteiden tilaa hallituskauden alussa ja hallituskauden lopussa. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto katsoo, että myös nuorten osallisuuden tulisi olla yksi seurattavista indikaattoreista.

Tavoitteiden toteutumiselle ja vaikutusten arvioinnille tulee luoda selkeät aikataulut. Vaikutuksia tulee seurata myös hallituskauden jälkeen, jotta nähdään ovatko erilaiset toimet vakiintuneet.

Seuraavat toimenpiteet toteutetaan lapsistrategiaryhmän virkatyönä. Millaisia tarkempia toimia näkemyksenne mukaan tarvittaisiin seuraavien toimenpiteiden osalta? 

Lapsia koskevan tietopohjan riittävyys ja käytettävyys 

Nuva ry näkee toimenpidesuunnitelmassa mainitun pysyvän rakenneteen luomisen tiedon koordinointiin hyvänä konkreettisena toimena. Lisäksi katsomme tarpeelliseksi selvitysten tekemisen erityisesti haavoittuvammassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteesta erilaisissa yhteiskunnallisissa konkteksteissa. Kyselyitä ja selvityksiä tuotetaan paljon, ja niihin vastaaminen voi olla lapsille ja nuorille kuormittavaa. Tietopohjaa tulee laajentaa hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, kuten kouluterveyskyselyä, sekä esimerkiksi järjestöjen säännöllisin väliajoin tekemiä selvityksiä. 

Lasten yhdenvertaisuus ja eriarvoistumisen ehkäisy erityisesti haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten osalta 

Yhdenvertaisuustyö ja eriarvoistumisen ehkäisy vaativat laajoja toimia eri hallinnon tasoilla. Valtakunnalliset velvoitteet tavoitteelliseen yhdenvertaisuussuunnitteluun ja -työhön ovat tarvittavia toimia aidon yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Eri vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi tulisi kirjata eri vähemmistöryhmää koskevia toimia, jotta yhdenvertaisuus etenee kokonaisuutena kattavasti. Useampaan vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret ovat erityisen heikossa asemassa ja kohtaavat monikertaisesti syrjintää. Heidän tulee huomioida toimenpiteissä, koulutussisällöissä, sekä vaikutusten arvioinneissa.

Eri toimijoiden kouluttaminen ja yhteisen tietopohjan varmistaminen ovat olennaisia toimia. Myös nuorisotyön mahdollisuudet edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä eriarvoistumista tulee ottaa huomioon toimenpiteiden suunnittelussa. 

Lapsi- ja perhepolitiikan poikkihallinnollinen koordinaatio  

Poikkihallinnollisessa koordinaatiossa tulee tunnistaa, että useita valtionhallinnon ohjelmia ja toimenpidesuunnitelmia edistetään hankkeilla ja kolmannen sektorin toimesta. Koordinaatiossa tulee huomioida erilaiset yhteistyökumppanit, sekä tarkastella rahoituksen jakautumista niin, että eri toimenpiteitä edistetään välttäen päällekkäisyyttä kehittämis- ja jalkauttamisprojekteissa. Myös toimielimet, kuten nuorisovaltuustot tulee tunnistaa osana poikkihallinnollista koordinaatiota, sekä merkittävänä voimavarana lapsi- ja perhepolitiikassa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden strategia- ja ohjelmatyön tukeminen 

Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat tukea ja osaamista lapsistrategian toteuttamiseen, sekä suunnitelmalliseen, lapset ja nuoret huomioivaan strategiatyöhön. Nuorten osallistaminen kuntien ja hyvinvointialueiden strategia- ja ohjelmatyössä on ensisijaisen tärkeää. Kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustot tulee kontaktoida ja heitä tulee kuulla oman hyvinvointialueen tai kunnan strategiatyöstä. Nuva ry katsoo tämän edistävän aidosti lapsimyönteisen kunnan kehittymistä. 

Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin vahvistaminen jatkuu 

Lapsibudjetoinnin vakiinnuttaminen on tärkeä toimi tällä hallituskaudella. Lapsivaikutusten arviointia, sekä budjetointia tulee edistää systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa luomalla velvoittavia ohjeistuksia. Budjetoinnissa tulee tarkastella myös osallistavan budjetoinnin tarjoamia mahdollisuuksia.

Lapsi- ja nuorivaikutusten arvioinnin kohteena tulee olla poliittisten toimien lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin vaikutukset lapsiin.Vaikutusten arviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun ja parhaan ratkaisun löytämisen lapsen oikeuksien näkökulmasta. Vaikutusten arvioinnissa on myös huomioitava vaikutusten kasautuminen esimerkiksi eri vähemmistöryhmien, sekä sosio-ekonomisen taustan osalta. Vaikutusarvioiden tekeminen intersektionaalisesti edistää myös lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden toteutumista, sekä eriarvoisuuden ehkäisemistä.

Lapsen oikeuksista ja lapsistrategiasta viestiminen sekä lapsen oikeuksien koulutukset  

Viestintää ja koulutuksia tulee kohdentaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien, sekä virkahenkilöiden lisäksi myös lapsille ja nuorille. Tietoa tulee jakaa yhteistyössä oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, sekä esimerkiksi nuorisovaltuustojen kanssa, jotta myös lapset ja nuoret ovat tietoisempia omista oikeuksistaan ja voivat vaatia niiden toteutumista. Koulutuksien suunnitteluun tulee osallistaa nuoria, jotta sisällöt vastaavat sitä tietoa, jonka nuoret kokevat tarpeelliseksi.

Lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen 

Lasten ja nuorten osallisuutta on edistetty pistemäisesti, sekä projektikohtaisesti. Pilottikokeiluja tulee vakiinnuttaa jatkuvaksi toiminnaksi, ja osallisuuteen on luotava pysyviä rakenteita. Lisäksi tulee luoda osallisuuden mittarit sovellettaviksi kaikille hallinnonaloille. Näin voidaan varmistaa osallistavien käytäntöjen edistämistä yhdenmukaisesti.

Toimenpiteessä kuvataan, että strategiatyössä vahvistetaan eri-ikäisten ja eri taustaisten lasten ja nuorten näkemysten selvittämistä, lisäten näin yhdenvertaisuutta. Tätä työtä tulee tehdä hyödyntäen olemassa olevia rakenteita, kuten nuorisovaltuustoja. Nuorisovaltuustoissa vaikuttaa jo nyt monenlaisista taustoista tulevia nuoria ja nuorisovaltuustot voivat tavoittaa laajemman nuorten joukon.

Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvailtu, että osallistavaa budjetointia “pyritään” toteuttamaan. Osallistavaa budjetointia tulee edistää aktiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lasten ja nuorten edunvalvojien kanssa.

Nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden vaikutuksista viestiminen on tärkeä tavoite, jotta nuoret saavat kokemuksen osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja vaikuttavuudesta. Nuorille tulee lisäksi tiedottaa päätöksenteon etenemisestä ja erilaisista vaikuttamiskanavista kattavasti. 

Puuttuuko suunnitelmasta mielestäsi jotain olennaista?

Suunnitelmasta puuttuu konkretia ja kaikista toimenpidekirjauksista ei tule ilmi, miten tavoitetta todellisuudessa edistetään. Tällöin tavoitteiden seuranta on myös haastavaa. Lapsen oikeuksien toteutumiseksi toimenpiteissä tulee olla selkeä listaus tavoitteista ja niitä edistävistä toimista. Ohjelmassa on myös osin käsitelty vain tiettyä kohderyhmää, esimerkiksi varhaiskasvatusta. Toimia on edistettävä kattavasti eri ikähaarukat huomioiden. 

Toimenpiteissä 1. ja/tai 4 tulisi huomioida myös verkkohäirintä, joka tutkitusti kohdistuu muita ikäryhmiä enemmän nuoriin ja kohdistuu useimmin naisiin, sekä vähemmistöryhmiin. Nuva ry on huolissaan verkkohäirinnän vaikutuksista keskustelukulttuuriin, nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin.

Millaisin toimin lapsistrategia tuottaisi lisäarvoa lapsi- ja perhepolitiikan toimijoiden entistä parempaan kokonaiskoordinaatioon? 

Osallisuuden edistäminen kaikilla hallinnonaloilla ja -tasoilla edistää parempaa kokonaiskoordinaatiota. Osallistumistapojen kehittämisen ja tulosten seurannan kytkentä hallinnon päätöksentekoprosesseihin selkeyttäisi vastuunjakoa, sekä varmistaisi, että samankaltaisiin teemoihin liittyen ei tehdä päällekkäistä selvitys- ja osallistamistyötä. Lapsistrategialla on mahdollisuus tuottaa selkeitä ohjeistuksia esimerkiksi osallisuuden edistämiseen ja lapsi- ja nuorivaikutusten arviointiin, joka osaltaan edistää yhteistyötä ja parempaa kokonaiskoordinaatiota.. 

Lapsistrategiatyöryhmän kautta olisi myös mahdollisuus edistää erilaisten verkostojen yhteistyötä lasten oikeuksien toteutumiseksi. Esimerkiksi Lapsistrategian toimeenpanoa tukeva verkostoryhmä olisi olennainen työkalu toimenpiteiden seurannassa, ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Toimenpiteiden osalta tulisi kartoittaa tarkemmin yhteistyökumppaneita, ja selkeyttää kolmannen sektorin roolia eri toimenpiteissä.

Muut huomiot?  

Haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tulisi huomioida kaikissa toimenpiteissä. Lisäksi toimenpiteiden suhde toisiinsa olisi hyvä tuoda esiin, sillä esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistäminen liittyy kaikkiin toimiin tiedonjaosta osallisuuteen.

Suunnitelmassa on otettu huomioon Petteri Orpon hallitusohjelman toimia, jotka edistävät Lapsistrategiaa. Katsomme tärkeäksi, että myös muiden lapsiin ja nuoriin vaikuttavien poliittisten toimien vaikutukset lasten oikeuksien toteutumisen kannalta otetaan huomioon. Vaikka lapsistrategian tavoitteet ovat itsessään linjassa lapsistrategian vision kanssa, ovat toimenpide-ehdotukset riittämättömiä vision toteuttamiseksi. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden ja tuloerojen vähentäminen eivät ole Petteri Orpon hallituksen prioriteetti.

Suunnitelman lopuksi mainitaan resurssit ja rahoitus toimeenpanolle, mutta tarkempaa budjettia eri toimenpiteille ei ole määritetty. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden prioriteettijärjestys olisi olennainen tieto yhteistyökumppaneille. Lisäksi epäselväksi jää, miten esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulle määritetyt toimenpiteet on ajateltu rahoittaa. 

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kiittää mahdollisuudesta lausua Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta, sekä sujuvasta yhteistyöstä Lapsistrategiatyöryhmän kanssa.

Lisätietoja