Miten vuoden 2010 jälkeinen teknologinen kehitys ja tehostuneet viestintämahdollisuudet ovat vaikuttaneet säädösehdotuksista annettavien lausuntojen antamiseen organisaatiossanne?
Hankeikkuna ja Lausuntopalvelu ovat selkeyttäneet lausuntojen antamista ja löytämistä. Sähköisen viestinnän kehittyminen on myös mahdollistanut lausuntojen sujuvamman käsittelyn organisaation sisäisesti. Lisäksi etä- ja hybridikuulemiset, sekä -keskustelut ovat helpottaneet organisaation edustajien osallistumista erityisesti niihin kuulemistilaisuuksiin, jotka ovat tulleet lyhyellä varoitusajalla. Lausuntojen valmistelu vaatii kuitenkin edelleen kattavaa taustatyötä, aikaa muodostaa uusia kantoja esityksiin, sekä tilaisuuden kuulla Liiton jäsenistöä.
”Sidosryhmien on nykyään helpompaa seurata lainvalmisteluhankkeita, saada niistä tietoa ja valmistautua organisaationsa kannanmuodostukseen ja näkemysten esittämiseen kuin vuonna 2010.”
Lainvalmisteluhankkeiden seuraaminen ja niistä tiedon hankkiminen on digitaalisen kehityksen myötä helpompaa. Valmisteluhankkeita on kuitenkin paljon, jolloin omaa edunvalvontaryhmää koskevien valmisteluiden huomaaminen on haastavaa, jos lausuntopyyntöä ei osoiteta suoraan omalle organisaatiolle.
”Lausuntojen antaminen säädösehdotuksista on nykyään kaiken kaikkiaan nopeampaa ja helpompaa kuin vuonna 2010.”
Lausuntojen antaminen on nopeampaa ja helpompaa niiltä osin, kuin teknologiakehitys on jouduttanut lausuntoprosessia. Lausunnot tuotetaan kuitenkin edelleen organisaation sisäisten prosessien, sekä käytettävissä olevan henkilöresurssin puitteissa.
Helpottavatko ja nopeuttavatko seuraavat toimenpiteet lausuntojen antamista säädösehdotuksista kuutta viikkoa lyhyemmälläkin lausuntoajalla:
Lainvalmisteluhankkeen varhaisemmissa vaiheissa (esi- tai perusvalmistelun aikana) järjestetty kuuleminen asiasta nopeuttaa merkittävästi lausunnon antamista säädösehdotuksista. Sidosryhmien osallistaminen lainvalmisteluun johdonmukaisesti alkuvaiheesta asti mahdollistaa kuulluksi tulemisen prosessin aikana. Tällöin lausunto olisi ennemmin vahvistus jo aiemmin tarjotulle tiedolle, sekä käydyille keskusteluille. Kuulemiset mahdollistavat lisäksi näkökulmien vaihtamisen ministeriön edustajien, sekä muiden asiantuntijoiden kanssa ennen lausunnon kirjoittamista. Lausunnon kirjoittaminen vaatii kuitenkin henkilöresurssin, sekä organisaation sisäisten prosessien läpiviennin, joka ei välttämättä nopeudu merkittävästi, vaikka lausunnon valmistelu itsessään nopeutuisi. Lomat ja muut poissaolot vaikuttavat erityisesti pienempien järjestöjen aikataulutukseen, koska korvaavaa henkilöresurssia ei välttämättä ole saatavilla.
Lausunnolla olevaan HE-luonnokseen sisällytetyt pitkälle laaditut vaikutusarviot ja säännöskohtaiset perustelut nopeuttavat merkittävästi lausunnon antamista säädösehdotuksesta. Laajat vaikutusarviot, sekä säännöskohtaiset perustelut vähentävät asiantuntijoiden taustatyön määrää, sekä tukevat organisaation omien kantojen muodostamista. Myös eri kohderyhmien, kuten nuorten, osalta tehdyt vaikutusarviot tukevat lausumisprosessia.
Lausuntomenettelyn ajankohdan ja aiheen julkaisu lausuntopyynnön saajille hyvissä ajoin etukäteen nopeuttaa hieman lausunnon antamista säädösehdotuksesta.Ennakkotieto lausunnosta helpottaa lausuntotyön aikatauluttamista organisaation sisällä. Ennakkotiedon täytyy kuitenkin olla tarpeeksi kattavaa, jotta se nopeuttaa lausuntoprosessia. Pelkkä otsikkotasoinen aihe ei riitä helpottamaan työtä. Esimerkiksi hyvin muodostetulla tiivistelmällä mahdollistetaan ennakkoperehtyminen aiheeseen.
Miten 6 viikkoa lyhyemmät lausuntoajat vaikuttavat yleensä lausuntojenne sisältöön ja valmisteluprosessiin?
Järjestöjen rahoituksen heikentäminen, sekä työmäärän lisääntyminen ovat vaikuttaneet merkittävästi asiantuntijoiden työtehtävien määrään. Lyhyemmät lausuntoajat heikentävät taustamateriaaleihin perehtymistä, vaikutusarvioiden kattavuutta, sekä jäsenistön kuulemista lausuntoprosessin aikana. Lausuntoprosessit ovat järjestöille merkittävä edunvalvonnan keino ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitolle nuorten kuuleminen prosessin aikana on olennaista. Demokratia kapenee ja uudistushankkeiden, sekä lainsäädännön laatu kärsii, jos lausuntoajat jäävät liian lyhyiksi. Lisäksi lyhyet lausuntoajat aiheuttavat asiantuntijoille ylitöitä, eivätkä huomioi esimerkiksi loma-aikoja, tai muita poissaoloja.
Mitä näkökulmia työryhmän jatkotyössä olisi tärkeää huomioida?
Viime aikoina on näyttäytynyt, ettei asiantuntijalausuntoja ole huomioitu riittävästi ja uudistuksia on tehty niiden kielteisistä vaikutusarvioista huolimatta. Kuulemisprosesseissa tulee laajentaa käytäntöä, jossa lausuvat tahot saavat palautteen siitä, miten heidän lausuntonsa on huomioitu valmistelussa.
Lisätietoja
Halla Kokkonen
Edunvalvonnan asiantuntija
+358 44 770 0150
halla.kokkonen@nuva.fi