Viikonloppuna virisi vilkas keskustelu, kun kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kertoi sunnuntaina 16.1. Twitterissä näkevänsä “nuoriso- ja muut valtuustot lähinnä valedemokratioina.” Lisäksi hän ilmaisi niiden olevan “demokratialarppeja”.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. on kiitollinen keskustelunavauksesta, sillä koemme arvokkaaksi pohtia nykyisiä nuorten osallisuusmuotoja ja niiden kehitystä. Onkin aivan totta, että nuorisovaltuusto ilman vaikuttamismahdollisuuksia on vain erillinen lastenpöytä aikuisten juhlissa. Toimintaperiaatteena tulisikin olla nuorilta nuorille: Nuoret ovat määrittämässä mistä puhutaan, vaikuttavat päätösten valmisteluun ja ovat läsnä kun nuija kopahtaan pöytään. Aikuisten tehtävänä ei ole sanoa, mikä on sopiva vaikuttamiskohde tai tapa.
Kunnilla on erilaiset tavat koota omat nuvansa. Jotkut käyttävät vaaleja, jotkut kaikille avointa yleiskokousta tai foorumia, ja jossain kunnissa kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Vaalit ovat ehkä selkein tapa oikeuttaa nuorisovaltuuston käyttämä valta.
Nuorisovaltuuston asettaa kunnanhallitus, joka asettaessaan hyväksyy toimielimen toimintasäännön. Tällä kunnanhallitus myös antaa nuorisovaltuustolle legitiimin aseman, eli antaa oikeuden osallistua kunnan päätöksentekoon nuorten edustajana. Lisäksi nuvat itse kysyvät ja huomioivat aktiivisesti nuorten mielipiteitä esimerkiksi somessa, tapahtumissa, avoimin kokouksin, kyselyin ja palauteboxein kouluissa. Nuorisovaltuustot ovat kuitenkin vain yksi nuorten osallisuuden muodoista ja on tärkeää, että jokaiselle nuorelle löytyy oma väylä osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Nuva ry. edistääkin esimerkiksi nuorten osallistuvaa budjetointia ja nuorten aloitetta.
Jokaisella nuorella tulee olla yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon asuinkunnasta riippumatta. Nyt näin ei ole, sillä kunnat toteuttavat kuntalain 26. pykälää eri tavoin. Vuoden 2021 nuorisovaltuustoselvityksestä käy ilmi nuorten vaikutusmahdollisuuksien hajaantuminen. Vastanneista nuvista 87 % käyttää läsnäolo- ja puheoikeutta lautakunnissa, 77 % kunnanvaltuustoissa ja viime vuosina yhä kasvavissa määrin 22 % nuvista käyttää puhe- ja läsnäolo-oikeutta myös kunnanhallituksessa. Vastanneista 57 % kertoi tehneensä aloitteen valtuustolle suoran aloiteoikeuden avulla. Kaikista vastanneista jopa 72 % koki, että nuorisovaltuustolla on kunnassa vaikutusmahdollisuuksia.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. on pitkään ajanut nuorisovaltuustojen aseman parantamista. Emmekä ole yksin vaatimustemme kanssa, sillä vuonna 2020 eduskuntapuolueiden poliittiset nuorisojärjestöt (perussuomalaiset lukuunottamatta) olivat kanssamme vaatimassa toimia kunnissa nuorten osallisuuden eteen.
Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana nuorisovaltuustot ovat saaneet aikaan lukemattomia onnistumisia asuinympäristönsä kehittämisen parissa, ja ovatkin tärkeässä asemassa kunnan elin- ja pitovoiman ylläpitämisessä. Niillä on turvattu asema niin nuoriso-, kunta-, kuin hyvinvointialueiden lainsäädännössä. Nuorisovaltuustotoiminnassa mukana olevat nuoret ovat pääsääntöisesti alaikäisiä, eikä heillä siksi ole mahdollisuutta vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin äänestämällä tai asettumalla ehdolle. Tätä toimintaa ei voi kutsua larpiksi.
Toivomme keskustelun jatkumista ja kehitysideoita, jotta jokaisen nuoren ääni kuuluisi huomenna vieläkin paremmin. Pyydämmekin teitä nykyisiä ja entisiä toimijoita jakamaan sosiaalisessa mediassa onnistumisia nuvaurallanne #NuvaSaiAikaan ja näytetään miksi tällä toiminnalla on paikka Suomessa.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolla ei ole mitää larpin (live action role playing) harrastajia vastaan.
Nette Rimpioja
puheenjohtaja
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry.