Kunta- ja aluevaalit tulivat ja menivät. Kotikaupunkini Vantaa, yhdessä Haminan kanssa haali tittelin maan alhaisimmasta äänestysaktiivisuudesta. Trendi on muuallakin maassa laskeva ja valtuustopaikkojakin irtosi yhä harvemmille alle 30-vuotiaille. Maanlaajuisesti tilanne ei näytä hyvältä.
Media oli vain hetken kiinnostunut alhaisesta äänestysprosentista ja nuorten äänestysaktiivisuutta käsiteltiin pintapuolisesti. Sama ilmiö toistuu vaaleista toiseen. Todetaan, että “nuoret eivät äänestä” ja että prosentit laahaavat, mutta sen sijaan että ryhdyttäisiin toimiin, keskustelu siirtyy nopeasti johonkin toiseen, mediaseksikkäämpään aiheeseen.
Olemmeko unohtaneet, että nuorten alhainen äänestysprosentti on yhdenvertaisuusongelma? Uhka suomalaiselle demokratialle?
Elämme maassa, jonka väestörakenne muistuttaa ylösalaisin olevaa pyramidia. Nuoria on vähän, kun taas ikääntyneitä on paljon enemmän. Tämä johtaa siihen, että päätöksiä tehdään vanhenevien sukupolvien ehdolla. Tykkään paikallisen vanhusneuvoston jäsenistä ja kehun vastaantulevien upeita vintagelookkeja, mutta usein heillä ei ole enää samanlaista kosketuspintaa nykypäivän nuoruuteen. Siksi on tärkeää, että nuoret ovat edustettuina ja äänestämässä valtuustoissa. On yhdenvertaisuusongelma jos jokin tietty väestöryhmä jää jatkuvasti päätöksenteon ulkopuolelle.
Tiedän, että moni ajattelee kanssani samoin ja valittaa asiasta usein. Valittamisen sijaan asialle kannattaa tehdä jotain. Kliseisyydestään huolimatta asia pitää paikanssa: tarvitsemme konkreettisia keinoja nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi!
Monet nuorisojärjestöt ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet kattavampaa demokratiakasvatusta.. Se ei saa tarkoittaa vain yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin oppituntia, jossa luennoidaan vallan kolmijako-opista Sen pitää olla näkyvä ja käytännöllinen osa arkea. Se voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen ottamista mukaan äänestämään mennessä, opettajan kannustusta nuorisovaltuustotoimintaan tai paikallisen kirjaston politiikkaviikon tapahtumia.
Toinen, tärkeä toimenpide josta tulisi keskustella on äänestysikärajan laskeminen. Asia herättää usein vastustusta perusteettomien ennakkoluulojen takia. Suomessa elää vankka käsitys siitä, että alle 18-vuotias ei ole vielä valmis äänestämään. Poliittisen kypsyyden ajatellaan olevan jotain, joka automaattisesti ilmestyy täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Nuoret nähdään liian herkkäuskoisina ja impulsiivisina tehdäkseen fiksuja päätöksiä vaaliuurnilla. Pelätään myös, että nuoret äänestäisivät ”väärin” ja valitsevat ehdokkaansa esimerkiksi ulkonäön tai somenäkyvyyden perusteella. Nämä kaikki väitteet voisi helposti toteutua myös täysi-ikäisten keskuudessa. Todellinen ongelma ei ole nuorten kyvyttömyys tehdä harkittuja äänestyspäätöksiä. Ongelma on se, ettei heitä innosteta eikä heille anneta mahdollisuuksia oppia.
Nuva ry kannattaa äänestysikärajan laskemista. Se kuitenkin edellyttää demokratiakasvatuksen lisäämistä ja parantamista. Emme voi vaatia nuorilta yhteiskunnalista aktiivisuutta ilman, että opetamme mitä se käytännössä on.
Jos emme pysäytä nykyistä kehityssuuntaa, hyväksymme että joidenkin ääni on arvokkaampi kuin toisten. Hyväksymme sen, että demokratia koskee kaikkia muita, paitsi nuoria. Jos haluamme ylläpitää vaalimaamme demokratiaa ja yhdenvertaisuutta, näin ei saa käydä. Suomessa on lukemattomia nuoria, jotka ovat valveutuneita ja fiksuja. Nuoria joiden näkemyksillä on arvoa. Uusimman nuorisobarometrin mukaan jopa 63 % nuorista ovat kiinnostuneita politiikasta.
Meidän tulee kannustaa nuoria ja tarjota heille eväät yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Nuorten äänestysaktiivisuutta ja osuutta päätöksenteossa tulee nostaa, sillä nuoret eivät ole vain tulevia päättäjiä ja veronmaksajia, vaan myös tämän päivän kokemusasiantuntijoita, joiden näkemykset voivat haastaa kangistuneita rakenteita. Heillä on oikeus vaikuttaa siihen yhteiskuntaan, jota he tulevat kannattelemaan vielä vuosikymmeniä. Jos emme kannusta heitä, menetämme kokonaisen sukupolven potentiaalineen.
Lisätietoja
Vida Amoah
Päävastuu: Alueelliset nuorisovaltuustot, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys
vida.amoah@nuva.fi