Kun halutaan kuulla eläkeläisten asemasta, kuullaan eläkeläisiä. Pohdituttaako miten keskiluokalla sujuu? Kysytään keskiluokalta! Rakennetaanko uutta koulua kuntaan, jossa sadat lapset ja nuoret tulevat opiskelemaan vuosia? Valtuuston on hyvä päättää asioista yhdessä rakennusammattilaisten kanssa. Niin ja opettajiakin voidaan kuulla, onhan se heidän työpaikkansa.
Entä miten nuorten mielenterveyskriisi ratkaistaan? Miten nuoret voivat? Ratkaisu: kutsutaan kuultavaksi aikuisia, jotka työskentelevät nuorten kanssa.
Tunnemme, koemme ja uskokaa tai älkää, myös ajattelemme itse.
Miksi mielipiteestä tulee merkityksellinen vasta tietyn iän jälkeen? Me nuoret elämme jatkuvasti elämäämme. Opiskelemme niissä kouluissa, joiden vaikeuksista olemme huolissamme. Kärsimme niistä mielenterveysongelmista, jotka vaikuttavat maamme tulevaisuuteen.
Tunnemme, koemme ja uskokaa tai älkää, myös ajattelemme itse. Kun nuorelta vielä löytyy into ja palo kertoa ajatuksensa ääneen, miksi se halutaan sammuttaa?
Puhujalla tuntuu olevan enemmän merkitystä, kuin viestillä itsellään
Yhteiskunnassamme vallitsee ajatus siitä, että itseä nuoremmalla tai kokemattomammalla ei vain voi olla arvokkaita ajatuksia. Eikä ainakaan parempia ideoita kuin sinulla itselläsi. Ihminen tuntuu olevan olento, joka tykkää pitäytyä tunnetuissa tavoissa. Nuoren tuore ajattelu maailmasta ja suuret ideat vaarantavat tätä totutun tasapainoa. Varsinkin muutamissa lievästi homehtuneissa kunnanhallinnoissa.
On myös niitä tilanteita, joissa nuoret ovat fiksuja, osaavia ja maamme tulevaisuus, kunhan he ovat samaa mieltä aikuisen kanssa.
Elämänkokemus ja koulutus tuovat viisautta ja arvokasta osaamista. Tarvitsemme jokaisen näkökulmia ja monenlaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä ja kaikenlainen tietämys on arvokasta.
Ongelma on kuitenkin se, ettemme tunnu arvostavan esimerkiksi nuoren kokemusta huonolaatuisesta kouluruuasta yhtä paljoa kuin huoltajan huolta samasta aiheesta. Molemmat perustuvat samaan, nuoren kokemukseen, mutta se kenen suusta tieto tulee, vaikuttaa vastaanottajan reaktioon turhan paljon.
“Kyllä se siitä vielä järkiintyy”
Tietysti on myös niitä tilanteita, joissa nuoret ovat fiksuja, osaavia ja maamme tulevaisuus, kunhan he ovat samaa mieltä aikuisen kanssa ja ajavat samaa agendaa. Jos nuori kuitenkin on eri mieltä, nuoren haastava kanta ohitetaan vain toteamalla, että nuoren mieli kyllä muuttuu vielä kunhan hän kasvaa ja saa uutta “perspektiiviä”.
Henkilökohtainen suosikkini on kun vedotaan omaan nuoruuteen ja siihen miten oma ajatusmaailma on siitä muuttunut. “Nuoret ovat nuoria, niillä nyt on nuo omat höpinänsä, niin kuin minullakin silloin kun olin nuori”.
On pidettävä huolta, ettei meistä kasva niitä aikuisia, jotka torppaavat nuorempien ideoita.
Ajankohtainen kokemus nuoren elämästä tulee viimeiseen käyttöpäiväänsä yllättävän nopeasti. Pelkästään koulutusta uudistetaan muutaman vuoden välein: käytäntöjä muutetaan ja opetuksen sisältöä kehitetään. Valitettavasti, kukaan meistä ei pysy nuorena ikuisesti – ei edes nuorena vaikuttajana. On pidettävä huolta, ettei meistä kasva niitä aikuisia, jotka torppaavat nuorempien ideoita.
Vaikka nykynuoriso onkin aina ja vuosikymmenestä toiseen pilalla ja tulevaisuus toivoton, olemme selvinneet. Jotenkin maailmamme kuitenkin kehittyy jatkuvasti.
Ehkä tällä kertaa voisimme luottaa nuoriin jo ennen kuin he ovat riittävän vanhoja sille, että heidän ajatuksillaan olisi aikuisten oikeasti merkitystä.
Blogin on kirjoittanut liittohallituksen jäsen Petra Varjus. Kaikki blogit löydät ajankohtaista-sivulta.