Vaaliblogi – Jokaisesta koulusta yhteiskuntapainotteinen

Demokratia ei synny tyhjästä. Se vaatii pitkäjänteistä kasvatusta, harjoittelua sekä mahdollisuuksia osallistua jo varhaisessa vaiheessa. Suomen koulutusjärjestelmän tehtävä ei ole ainoastaan tiedon jakaminen, vaan myös aktiivisten kansalaisten kasvattaminen.

Demokratiakasvatus antaa nuorille valmiudet ymmärtää yhteiskunnallisia rakenteita, tunnistaa omat vaikutusmahdollisuudet ja osallistua aktiivisesti päätöksentekoon tai siihen vaikuttamiseen. Hyvin hoidettuna se vahvistaa myös kriittistä ajattelua ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi se lisää kykyä ymmärtää ja keskustella rakentavasti erimielistenkin kanssa, ennaltaehkäisten polarisaatiota.

Äänestämisestä on tehtävä tuttua, ja se onnistuu hyvin järjestämällä nuorille suunnattuja varjovaaleja kouluissa, esimerkiksi yleisten vaalien yhteydessä. Jotta nuori voi harjoitella oman mielipiteen ja ajatusten kartuttamista, on hyvä käyttää varjovaalien tukena myös vaalipaneeleja ja paikallisten tai valtakunnallistenkin päättäjien tapaamisia ja kuulemistilaisuuksia. Myös vierailut poliittisiin instituutioihin, kuten eduskuntaan, voivat innostaa nuoria ja auttavat hahmottamaan, miten ja missä yhteiskunnalliset päätökset syntyvät.

Nuorelle kynnys vaikuttaa ja ilmaista mielipiteitänsä madaltuu, kun hänelle tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella osallistumista ja vaikuttamista koko koulutuspolun ajan. Siksi oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaedellytysten vahvistaminen on tärkeä askel kohti tehokasta demokratiakasvatusta. Pelkkä passiivinen ja muodollinen olemassaolo ei riitä, vaan oppilas- ja opiskelijakuntien on saatava todellisia vaikutusmahdollisuuksia kouluissa. Tämä onnistuu parhaiten mahdollistamalla nuorten osallistuminen esimerkiksi koulun työryhmiin ja muuhun kehittämistyöhön sekä toiminnasta vastaavan, innostavan ja aktiivisen tukiopettajan tuen varmistamalla.

Vaikuttaminen ei kuitenkaan tapahdu ainoastaan koulun sisällä. Monet aktiivisesti toimivat nuoret vaikuttavat aktiivisesti eri järjestöissä ja organisaatioissa, mutta koulumaailmassa tätä ei tasavertaisesti aina tunnisteta. Siksi koulun ulkopuolella tapahtuva vaikuttaminen pitäisi saada hyväksiluettua osana opintoja.

Demokratiakasvatus ei ole ainoastaan sivu yhteiskuntaopin oppikirjassa, vaan sen on oltava osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Jokaisen koulun tulisi olla oletusarvoltaan yhteiskuntapainoitteinen.

Lisätietoja