Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto juhlii tänä vuonna 25. vuotta nuorten osallisuuden parissa. Osana juhlavuotta julkaisimme 25 tekoa nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Teoiksi valikoitui erilaisia keinoja pohjautuen liiton tavoitteisiin ja eduskuntavaaliohjelmaan.
Pohditko mitä kaikkea nuorten osallisuus pitää sisällään? Tai kenties millä keinoilla sitä tulisi edistää? Tässä 25 konkreettista tekoa nuorten osallisuuden vahvistamiseksi!
1. Lasketaan äänestysikärajaa 15 vuoteen
Äänestysikärajan laskeminen on nuorten osallisuuden suurin teko. Jos nuori on valmis rikosoikeudelliseen vastuuseen, on hän myös valmis äänestämään.
2. Kirjataan nuorisovaltuustojen puhe- ja läsnäolo-oikeudet lakiin
Puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuustossa tarjoaa nuorisovaltuustolle aidon väylän vaikuttaa, parantaa päättäjien ja nuorten välistä vuoropuhelua sekä parantaa päätöksenteon tiedonkulkua nuorille.
3. Lasketaan kansalaisaloitteen ikärajaa 15 vuoteen
Kansalaisaloite on yksi parhaimmista tavoista vaikuttaa siihen mistä eduskunnassa keskustellaan. Nuorille tärkeistä aiheista ei keskustella tarpeeksi ja tämä kertoo siitä, että nuorten ääni ei kuulu eduskuntaan asti riittävän hyvin. Kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen ja tekeminen antaisi nuorille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksiin.
15-vuotiaat saavat tehdä ja allekirjoittaa kuntalaisaloitteen. Miksemme lisäisi listaan myös kansalaisaloitteet?
4. Velvoitetaan lapsivaikutusten arvioinnit osaksi kaikkea päätöksentekoa
Toteuttamalla lapsivaikutusten arviointeja päätöksenteon yhteydessä varmistamme, että päätökset ovat lasten ja nuorten etujen mukaisia. On yhteiskunnan etu, että päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja niiden vaikutukset jokaiseen ikäryhmään selvitetään ennalta.
5. Turvataan resurssit nuorten osallisuutta edistäville tahoille
Nuorten osallisuutta edistävät tahot, kuten nuorisojärjestöt ovat demokratian kulmakiviä sekä äärimmäisen tärkeitä väyliä vaikuttaa yhteiskuntaan. Järjestöillä on suuri rooli monen nuoren elämässä ja uuden oppimisessa. Nuorisojärjestöjen avustukset on turvattava riittävien resurssien varmistamiseksi.
6. Kuunnellaan nuoria kaikissa päätöksenteon vaiheissa
On äärimmäisen tärkeää, että nuorten näkökulmat huomioidaan kaikissa päätöksenteon vaiheissa.
7. Kirjataan nuorisovaltuustojen suora-aloiteoikeus lakiin
Suoran aloiteoikeuden ansiosta nuorten aloitteita käsitellään samassa prioriteettijärjestyksessä valtuutettujen tekemien aloitteiden kanssa kaupunginhallituksessa tai valtuustossa. Suora-aloiteoikeus parhaimmillaan edistää nuorten aitoja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa sekä edistää nuorten ajankohtaisten asioiden esille nostamista kunnan tietoisuuteen.
8. Toimivat mielenterveyspalvelut kaikille nuorille
Nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista tulee huolehtia. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus monipuolisiin tukipalveluihin kiireellisissä tapauksissa viikon kuluessa ja kiireettömissä tapauksissa kahden viikon kuluessa. Terapiatakuu pitää ottaa käyttöön.
Nuorten syrjäytyminen on huomattava yhteiskunnallinen ongelma, johon pitää puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa asianmukaisin resurssein. Nuorten täytyy myös päästä osallistumaan näiden palveluiden kehittämiseen.
9. Torjutaan ilmastonmuutosta – nuorten tulevaisuus on siitä kiinni
Ilmastotekojen ei pitäisi jäädä vain sanojen varaan, vaan niiden pitää toteutua käytännössä. Maapallo on säilytettävä elinkelpoisena seuraaville sukupolville, jotta nuorillakin olisi tulevaisuus.
10. Pilotoidaan lapsibudjetointia kunnissa ja hyvinvointialueilla
Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Lapsibudjetointi luo ymmärrystä siitä, kuinka paljon lapsiin on kohdennettu varoja eri hallinnontasoilla sekä parhaimmillaan myös millaisia vaikutuksia panostuksilla on saatu aikaan.
11. Lisätään koulujen demokratiakasvatusta
Opetuksessa pitää painottaa demokratiakasvatusta ja antaa nuorelle valmiudet yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa kehittämällä kriittistä suhtautumista tietoon ja omaa ajattelua.
12. Turvataan nuorten vaikuttamisrauha
Polarisoituva yhteiskunta ajaa nuoria pois politiikan ja vaikuttamisen piiristä. Nuoret kohtaavat vihapuhetta ja häirintää. Tämä uhkaa demokratiaa. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee jokaisen nuoren osallistumista – yhdenkään nuoren vaikuttamisintoa ei ole varaa sammuttaa.
Meidän täytyy taata jokaiselle nuorelle turvallisempi tila vaikuttaa!
13. Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijakuntien vaikuttamismahdollisuuksia
Oppilas- ja opiskelijakunnilla on tärkeä rooli koulujen ja oppilaitosten kehittämisessä. Oppilaille ja opiskelijoille on annettava aidot vaikuttamismahdollisuudet kouluympäristöön. Koulujen kautta tavoitetaan laaja joukko nuoria eri ikäluokista. Siksi on tärkeää taata toimivat väylät tulla kuulluksi.
14. Lisätään kohtaamisia nuorten ja päättäjien välillä
Kohtaamiset nuorten ja päättäjien välillä antavat nuorille tilaa keskustella itselle tärkeistä aiheista päättäjien kanssa. On tärkeää kuunnella nuoria monenlaisista taustoista saadakseen laajan kuvan nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuuden ajatuksista.
Muun muassa ministeriöiden tai päättäjien järjestämät tilaisuuden voivat olla tällaisia. Kohtaamisia on syytä lisätä nuorten osallisuuden vahvistamiseksi!
15. Varmistetaan nuorten vaikuttajaryhmien mahdollisuudet vaikuttaa oman budjetin käyttöön
Nuorisovaltuustojen ja muiden vaikuttajaryhmien on päästävä vaikuttamaan oman budjetin käyttökohteisiin. On tärkeää, että nuorille budjetoitu summa menee aidosti nuorten toivomaan toimintaan. Budjetilla on suuri rooli vaikuttajaryhmän mahdollisuuteen toimia tarkoituksensa mukaisesti.
16. Avataan koulujen ovet politiikalle ja kolmannelle sektorille
Mahdollistamalla esimerkiksi poliittisten nuorisojärjestöjen paneeleja säännöllisesti kouluissa, koulu tukee vahvasti nuorten demokratiakasvatusta. Järjestöjen ja puolueiden hyödyntämisessä on kuitenkin ennen kaikkea noudatettava tasapuolisuutta.
17. Lisätään tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus kehittää sosiaalisia taitoja, edistää ihmisten välistä ymmärrystä sekä yhteisöllisyyttä. Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla voimme ehkäistä väkivaltaa ja syrjintää.
18. Tuodaan nuorisovaltuuston kummivaltuutetut kaikkiin Suomen kuntiin
Kummitoiminnassa kaikki valtuustoryhmät nimeävät keskuudestaan jäsenen jonka tehtävänä on tukea nuorisovaltuuston toimintaa. Kummivaltuutetun voi nimetä myös toimialakohtaisesti esimerkiksi lautakunnittain. Kummijärjestelmä edistää nuorisovaltuuston, valtuuston ja valtuustoryhmien välistä vuoropuhelua.
Voit lukea lisää kummivaltuutetuista asiantuntijablogista.
19. Edistetään vähemmistöihin kuuluvien nuorten oikeuksia
Kaikissa päätöksissä pitää huomioida myös vähemmistöihin kuuluvat nuoret. Kaikilla nuorilla on oikeus turvallisuuteen, olla oma itsensä ja olla kokematta syrjintää. Kaikkeen syrjintään pitää puuttua. Kaikista taustoista tulevilla nuorilla tulee olla matala kynnys vaikuttamisen piiriin.
20. Viestitään päätöksenteossa olevista asioista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista selkeästi nuoria tavoittavien kanavien kautta.
Päätöksistä pitää viestiä ymmärrettävästi ja nuoria saavutettavissa paikoissa. Monia nuoria kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat ja omaa ympäristöä koskevat päätökset. Tietoa on välillä kuitenkin vaikeaa löytää, jos siitä viestitään ainoastaan pöytäkirjoissa. Päätöksistä voidaan esimerkiksi viestiä lyhyillä videoilla, joissa kerrotaan päätöksestä mahdollisimman ymmärrettävällä kielellä.
21. Lisätään osallistuvaa budjetointia
Osallistuvan budjetoinnin avulla asukkaat pääsevät päättämään, mihin asioihin valittua rahasummaa kohdistetaan. Osallistuva budjetointi on parhaita tapoja edistää asukkaiden osallisuutta.
22. Kehitetään nuorten osallisuusmuotoja ministeriöiden työn tueksi
Päätöksenteossa pitää aina kuulla ryhmiä, joita päätettävät asiat koskevat. Lähes kaikki päätökset koskevat nuoria ja siksi nuoria eri taustoista tulee kuulla poikkeuksetta.
Tilaisuudet, joissa nuoret edustajat pääsevät kertomaan omia ajatuksiaan, ovat mainio keino huomioida ja huomata nuorten toiveita ja kokemuksia.
23. Viedään suomalaisia osallisuuden malleja maailmalle
Suomi on nuorten osallisuuden edelläkävijämaa. Harvassa maassa nuorilla on yhtä laajat mahdollisuudet vaikuttaa – saati mahdollisuuksia lainkaan. On tärkeää jakaa täällä onnistuneita rakenteita kansainvälisen osallisuuden saavuttamiseksi.
24. Mahdollistetaan nuorille monenlaisia keinoja vaikuttaa
Vaikuttamisen keinoja on yhtä paljon kuin ihmisiä. On arvokasta ja tärkeää, että jokaisella on oma keino vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Yhteiskunnan on kannustettava nuoria löytämään omia vaikuttamisen keinoja ja onnistumaan niissä.
25. Kuunnellaan nuoria aidosti!
Jotta kaikki mainitut teot ja nuorten osallisuus toteutuisi aidoimmillaan, on nuoria kuunneltava aidosti. Kuuntelu on aitoa, silloin kun se ei jää yksittäisen keskustelun tasolle, vaan etenee kuuntelijan mukana päätöksenteon kanaviin.
25 osallisuustekoa on osa Filip Godlewskin varapuheenjohtajaprojektia, jonka hän teki kevään aikana.
Lisätietoja
Miisa Tervala
Pääsihteeri
+358 44 331 1194
miisa.tervala@nuva.fi