“Yllättävä käänne – ennätyksellinen määrä nuoria haki lähihoitajakoulutukseen”.
“Tältä näyttää tulevaisuuden sote-keskus: kustannukset laskevat 40 % ja hoidon laatu paranee”.
“Historiallinen päätös: nuorisovaltuustoille aloiteoikeus lakiin”.
Muun muassa tältä näyttäisi tulevaisuuden uutisotsikot hyvinvointialueista, jos nuoret saisivat päättää. Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten hyvinvointialueiden tulevaisuus -tapahtumassa nuoret kuulivat asiantuntijoiden alustuksia ja pohtivat työpajoissa nykytilannetta, visioivat tulevaisuutta sekä ideoivat ratkaisuja hyvinvointialueiden ajankohtaisista teemoista.
Sosiaali- ja terveysalalle kaivataan resursseja, työhyvinvointia ja tulevaisuususkoa
On vaikeaa välttyä uutisoinnilta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulasta. Ei siis ihme, että sotepe-alan veto- ja pitovoima -työpajassa nuoret näkivät nykytilan melko synkkänä: ala kärsii negatiivisista mielikuvista ja uutisista, eikä houkuta nuoria, työn vastuu ja palkka eivät kohtaa ja työntekijät ovat kuormittuneita.
Nuorten visioiden mukaisesti ala sen sijaan olisi houkuttava, ja yhä useampi valmistuva ammattilainen jäisi alalle töihin. Tämä lisäisi työntekijöiden määrää ja vähentäisi täten myös työn kuormittavuutta. Muun muassa työhyvinvoinnin parantaminen, panostaminen työharjoittelun aikaiseen tukeen ja ohjaukseen sekä opinnoista kertominen enemmän jo yläasteella nostettiin ratkaisuiksi työpajassa.
Ihmislähtöisyys, yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys keskeistä digipalvelujen kehittämisessä
Nuoret toivoivat, että tulevaisuudessa digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat yksinkertaisia, helppokäyttöisiä sekä turvallisia ja lyhentäisivät jonoja palveluihin. Digipalvelujen kehittäminen on hyvinvointialueilla vielä kesken, ja nuoret kokivatkin, että tällä hetkellä digipalvelut näyttäytyvät asukkaille usein monimutkaisina ja epäselvinä.
Digipalveluihin liittyy usein myös negatiivisia mielikuvia ja ennakkoluuloja. Tiedon lisääminen palveluista, digitaitojen opettaminen sekä ihmisten luottamuksen vahvistaminen palveluihin koettiinkin tärkeänä.
Huomionarvoista on, että tämä koskee nuorten mukaan kaikkia ikäryhmiä. Nuorten digitaitoja kohtaan saatetaan ajoittain asettaa liioiteltuja odotuksia, kun kaikkien nuorten ajatellaan olevan automaattisesti vahvan tietoteknisen osaamisen omaavia diginatiiveja. Työpajassa nuoret kuitenkin tähdensivät, että on tärkeää opettaa digitaitoja ihan kaikille, siis myös nuorille.
Digitalisaatio puhutti myös mielenterveysaiheisessa työpajassa. Nuoret kokevat, että digitalisaatio on mielenterveydelle ja mielenterveyspalveluille yhtäaikaisesti sekä uhka että mahdollisuus. Avainasemassa nähtiin yksilölliset palvelut sekä mahdollisuus valita digi- ja lähipalvelujen välillä.
Myös digityöpajaan osallistuneet nuoret painottivat, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus valita etä- ja lähipalvelujen välillä ja korostivat kohtaamisen merkitystä. Nuoret totesivat, että yksinkertaisimpien palveluiden toteuttaminen digitaalisena voisi antaa aikaa muissa tilanteissa kohtaamiseen. Toisaalta nuoret kokivat, että henkilökohtaisuuden sekä kohtaamisen kokemuksen lisääminen myös digipalveluissa olisi tärkeä kehitysaskel, joka voisi tehdä digitaalisten palvelujen käyttämisestä mielekkäämpää.
Visio: nuoret saavat elää vailla stressiä ja ahdistusta ja ennaltaehkäisevät palvelut toimivat
Nuorten visioiden mielenterveyspalveluiden tulevaisuudesta toivoisi olevan kuvauksia nykyhetkestä. Visioissa palveluihin pääsy on turvattu, painotus on ennaltaehkäisevissä palveluissa ja mielenterveyden palvelut ovat yksilölliset tarpeet huomioivia.
Mielenterveyspalveluiden nykytilanne kuitenkin huolettaa nuoria. Nuoret toivat työpajassa esiin, kuinka palvelut siirtyvät kauas ja matalan kynnyksen palveluita lakkautetaan, jonot palveluihin ovat pitkät ja apua saa liian myöhään, vaikka sitä hakisi ajoissa. Myös henkilöstöpula ja henkilöstön vaihtuvuus esimerkiksi opiskeluhuollossa mietitytti.
Työpajassa nuoret nostivat esille, kuinka tärkeää mielenterveydelle on, että arjen perusrakenteet ovat kunnossa. Visio mielenterveyden osalta on varsin yksinkertainen: nuoret saavat elää vailla stressiä ja ahdistusta ja nauttia nuoruudesta. Muun muassa jatkuvien negatiivisten uutisten, sosiaalisen median, yhteisöllisyyden puutteen ja päihteiden käytön koettiin kuitenkin haastavan nuorten hyvinvointia.
Nuoret korostivatkin, että jo juurisyihin puuttuminen on tärkeää mielenterveyden haasteista ja palveluista puhuttaessa. Ratkaisuina peräänkuulutettiin muun muassa lisää kohtaamispaikkoja sekä jalkautuvia aikuisia nuorten arkiympäristöihin sekä koulutuksia ja tietoa mielenterveydestä myös vanhemmille. Kuten muihinkaan työpajojen teemoihin, mielenterveyteen kytkeytyvät ratkaisut eivät löydy yksin hyvinvointialueilta, vaan tulevaisuuden visioihin pääsemiseksi tarvitaan eri tahojen panosta ja keskinäistä yhteistyötä.
Vaikuttaminen osaksi nuorten arkea ja aikuisten asenteet avoimiksi
Näennäisvaikuttaminen, aikuisten ennakkoluulot sekä osallisuuden kasautuminen – muun muassa näillä sanoilla nuoret kuvailivat nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen nykytilaa. Nuoret nostivat esiin, että nuoria usein kuullaan, mutta ei aidosti kuunnella.
Sen sijaan unelmatilanteessa nuorten ideoihin ja ajatuksiin suhtauduttaisiin avoimesti ilman ennakkoluuloja, vaikuttaminen olisi osa lasten ja nuorten arkea ja nuorisovaltuustoilla olisi yhdenvertaiset vaikuttamismahdollisuudet.
Konkreettisia ratkaisujakin kohti tavoitetilaa esitettiin – muun muassa demokratiakasvatuksen lisääminen, nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksien kirjaaminen lakiin sekä viestinnän lisääminen päätöksenteosta olisivat nuorten esiin nostamia askelia kohti vaikuttavampaa nuorten osallisuutta.
Nuorten ääntä tulevaisuuden visiointiin ja ratkaisujen etsimiseen
Nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet kulkivat läpileikkaavana viestinä kaikissa työpajoissa. Puhuttiin sitten digipalveluiden mahdollisuuksista tai keinoista saada nuoria houkuteltua sote-alalle, oli nuorten viesti selkeä: ottakaa nuoret mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen.
Työpajoissa nuorten esiin nostamat tarkkanäköiset ajatukset vahvistavat sen, että nuorten mukaan ottaminen tulevaisuuden visiointiin ja ratkaisujen etsimiseen kannattaa. Viestit kulkevat työpajoissa mukana olleiden asiantuntijoiden mukana ministeriöiden, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä hyvinvointialueiden työssä.
Tutustu työpajojen koontiin (PDF-tiedosto)
Katso alta tunnelmavideo tapahtumasta!
Kuva ja video: Mikael Wallius
Blogin on kirjoittanut Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton alueellisen osallisuuden asiantuntija Milla Lamminsivu, joka työskentelee Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeessa.
Lisätietoja
Sara Nyman
Alueellisen osallisuuden asiantuntija
+358 50 337 2345
sara.nyman@nuva.fi