Mikä on nuorisovaltuusto?
Nuorisovaltuustot ovat puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat kunnissa ja hyvinvointialueilla ajamassa paikallisten nuorten etuja.
Nuorisovaltuustojen taustaa
Nuorisovaltuuston lisäksi nuorten vaikuttajaryhmiä kutsutaan myös esimerkiksi nimillä nuorisoparlamentti, nuorisoedustajisto, nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi. Vanhimmat nuorisovaltuustot ovat toimineet yhtäjaksoisesti 90-luvun loppupuolelta alkaen ja tällä hetkellä noin 98 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.
Nuorisovaltuustot kirjattiin vuonna 2015 uuteen kuntalakiin takaamaan nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Jokaisessa kunnassa tulisi siis olla nuorisovaltuusto. Lisäksi vuodesta 2023 alkaen kaikilla hyvinvointialueilla tulee olla alueellinen nuorisovaltuusto.
Nuorisovaltuustojen tehtävä ja toiminta
Kuntalain 26. pykälän mukaan kuntien on asetettava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaikkien kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.
Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja.
Nuorisovaltuustojen tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kuntien päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi ne edistävät vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottavat nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.
Nuorisovaltuustot järjestävät myös erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia.
Nuorisovaltuusto on kunnan virallinen vaikuttamistoimielin
Kuntien nuorisovaltuustot ovat jatkossa kunnanhallituksen asettamia vaikuttamistoimielimiä. Nuorisovaltuuston sijainti kunnan organisaatiossa vaihtelee hallinnosta nuorisotoimeen. Se miten nuorisovaltuusto sijoittuu kunnan organisaatiorakenteeseen, vaikuttaa osaltaan nuorisovaltuuston toimintaan ja sen laatuun.
Kuntalain mukaan kunnan on huolehdittava nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä eli esimerkiksi kokousjärjestelyistä ja ohjaamisesta.
Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien, sekä hyvinvointialueiden lautakunnissa, valtuustoissa ja muissa toimielimissä. Enenevissä määrin nuorisovaltuustoilla on myös puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksissa. Näin hyvin asiat ovat esimerkiksi Vantaalla ja Punkalaitumella.
Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee paikkakunnittain. Nuorisovaltuustojen toimikausi on yleensä yksi vuosi, mutta toimikausi voi myös kestää kaksi vuotta.
Nuorisovaltuustoissa on vaihteleva määrä nuoria ja määrä riippuu pitkälti kunnasta ja kunnan koosta: jossain nuorisovaltuusto pyörii viiden nuoren voimin, jossain nuorisovaltuustossa taas saattaa olla neljäkymmentä jäsentä.
Nuorisovaltuutetut voidaan valita esimerkiksi vaaleilla tai oppilas- ja opiskelijakuntien edustajista. Ei ole yhtä oikeaa tapaa muodostaa nuorisovaltuustoa.
Jos olet kiinnostunut vaikuttamisesta, ole yhteydessä vaikka sosiaalisen median kautta oman kuntasi nuorisotyöntekijöihin tai nykyisen nuorisovaltuuston toimijoihin.
Alueelliset nuorisovaltuustot
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Jokaisella 21 hyvinvointialueella pitää olla hyvinvointialuelain 32. pykälän mukaisesti nuorisovaltuusto nuorten vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Näitä nuorisovaltuustoja kutsutaan alueellisiksi nuorisovaltuustoiksi tai tuttavallisemmin alnuiksi.
Alueellinen nuorisovaltuusto
- ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin,
- tekee aloitteita ja kannanottoja,
- edustaa nuoria eri työryhmissä ja toimielimissä sekä
- järjestää tapahtumia ja kampanjoita.
Mikä ihmeen hyvinvointialue? Katso videolta mitä hyvinvointialueet tekevät ja miten hyvinvointialueilla voi vaikuttaa. Mikä ihmeen hyvinvointialue?-video YouTubessa.
Alueellisen nuorisovaltuuston tehtävänä on tuoda nuorten ääntä hyvinvointialueen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen sekä edustaa alueensa nuoria. Lisäksi nuorisovaltuusto tulee ottaa hyvinvointialuelain 32. pykälän mukaisesti mukaan myös osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella.
Muun muassa mielenterveyspalveluihin, oppilas- ja opiskeluhuoltoon sekä kouluterveydenhuoltoon voi vaikuttaa alueellisessa nuorisovaltuustossa. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto pitää tärkeänä, että alueellisilla nuorisovaltuustoilla on mahdollisuus vaikuttaa myös muihin alueellisiin ja kuntarajat ylittäviin asioihin, kuten ilmastoon, liikenteeseen ja koulutukseen. Ideaalitilanteessa alueellinen nuorisovaltuusto tekeekin yhteistyötä esimerkiksi maakuntaliiton kanssa.
Alueellinen nuorisovaltuusto toimii ja vaikuttaa pääosin samoin tavoin kuin kunnan nuorisovaltuusto.
Alueellinen nuorisovaltuusto valitaan pääosin hyvinvointialueen kuntien nuorisovaltuustojen jäsenistä. Tämän lisäksi alueellisessa nuorisovaltuustossa voi olla vapaita paikkoja kenelle tahansa hyvinvointialueella vaikuttamisesta kiinnostuneelle nuorelle. Vapaille paikoilla haetaan erillisellä haulla.
Kuten kuntien, myös hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoissa on eri määrä ja eri ikäisiä jäseniä, ja toimikausi kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto tukee kaikkia alueellisia nuorisovaltuustoja, ja vuosina 2022–2024 olemme mukana Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeessa, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla.
Miten Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on edistänyt nuorisovaltuustojen asemaa?
Ensimmäinen nuorisovaltuusto perustettiin Kangasalalle vuonna 1995. Kolme vuotta myöhemmin perustettiin Nuoret Vaikuttajat ry, ja sittemmin yhdistyksen nimi on muutettu Suomen Nuorisovaltuustojen Liitoksi.
Kuluneen 25 vuoden aikana olemme edistäneet nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Merkittävimpiä saavutuksia ovat nuorisovaltuustojen kirjaaminen lakisääteiseksi kuntalakiin vuonna 2015, sekä lakiin hyvinvointialueista vuonna 2021.