Nuorten osallisuus hyvinvointialueilla -seminaarissa korostui yhteistyö, pitkäjänteisyys ja rohkeus kokeilla uutta

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämä Nuorten osallisuus hyvinvointialueilla -seminaari kokosi keskiviikkona 5.2. yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja nuoria keskustelemaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista hyvinvointialueilla. Seminaarin aikana todettiin useampaan otteeseen, että nuorten osallisuus hyvinvointialueilla on kehittyvä prosessi, joka vaatii aikaa, yhteistyötä ja sitoutumista eri toimijoilta. Ja on kaiken sen arvoista.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen painotti tervehdyksessään nuorten kuulemisen tärkeyttä ja pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä. Hän korosti, että nuorten näkökulma on keskeinen kaikissa palveluissa. Alueiden kehittämisessä tuleekin kuulua eri-ikäisten ja eritaustaisten ääni, ja sukupolvien välinen dialogi on erityisen tärkeää.

Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen muistutti, että ajat jolloin viranhaltijat yksin määräsivät suunnan, ovat ohi. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat keskeisiä, jotta saadaan aikaan parhaat mahdolliset ratkaisut asukkaille. Hiltunen kehotti nuoria ja muita äänioikeutettuja käyttämään äänensä esimerkiksi tulevissa vaaleissa. Hiltunen korosti myös hyvinvointialueiden tarjoamien työpaikkojen merkityksellisyyttä ja kannusti nuoria hakeutumaan koulutukseen terveydenhuollon ja pelastustoimen aloille.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari totesi, että kahden vuoden kokemuksen jälkeen hyvinvointialueet ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat korkealla tasolla, vaikka julkisessa keskustelussa esiin nousee paikoittain kriittisiä näkemyksiä. Hän painotti demokratian merkitystä ja yhteiskehittämisen tarvetta, jotta asukkaiden ääni saadaan aidosti kuuluviin.

Aamupäivän pikapaneeleissa keskusteltiin alueellisten nuorisovaltuustojen tilanteesta ja kehittämisestä, erilaisista menetelmäkokeiluista ja päättäjien jalkautumisesta sekä osallisuustyön rakenteista ja monialaisesta yhteistyöstä. Nuorisovaltuustot ovat kehittyneet hyvällä vauhdilla hyvinvointialueilla, mutta etenkin ryhmäytymisen tarve ja riittävät toimintaedellytykset puhuttivat. Menetelmäkokeiluista jaettiin hyviä kokemuksia ja erityisenä menestystekijänä koettiin nuorten mukaan ottaminen varhaisesta alkuvaiheesta kokeilun loppuun asti.

Keskusteluissa painotettiin, että nuorten osallistamisen tulee olla osa arkea ja rakenteita. Jalkautuminen nuorten luo, yhteistyö koulujen ja nuorisotyön kanssa sekä uusien vaikuttamisen muotojen kokeilu ovat avainasemassa. Keskustelijat muistuttivat, että vaikuttamisen on oltava oikea-aikaista ja asukkaiden ääni on vietävä päätöksentekoon.

Iltapäivän osiossa pureuduttiin nuorten osallisuuden kysymyksiin eri näkökulmista: parhaat käytännöt toimivaan ja vaikuttavaan nuorisovaltuustoon, menestysresepti nuorten laajaan tavoittamiseen ja kuulemiseen sekä rakenteista ja resursseista syntyvä vaikuttava osallisuustyö. Seminaarissa oli aikaa myös verkostoitumiselle niin speed datingin kuin huojuvien tornien pelailun parissa.

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton, Nuorten Suomen ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke alkoi keväällä 2022 ja päättyy maaliskuussa 2025. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja