Tehtävänä nuorten osallisuus hyvinvointialueilla

Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Näemme myös joka päivä osattomuuden seuraukset ympärillämme nuorten pahoinvointina, mutta miksi meidän on silti niin vaikea ymmärtää osallisuuden arvoa ja merkitystä? Miten emme kykene näkemään näiden asioiden yhteyttä? Jos haluamme auttaa nuoria ja ratkaista heidän kokemiaan haasteita, ratkaisut ei voi olla aina vain kiva lisä tai ekstraa.

Kolmivuotisessa Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeessa on omalta osaltaan pyritty vastaamaan haasteeseen tukemalla hyvinvointialueita luomaan rakenteita ja toimivia käytäntöjä nuorten ottamiseksi mukaan.

Nuoret tulevaisuuden hyvinvointialueiden ytimessä

Miksi juuri nuoret pitää sitten huomioida hyvinvointialueilla erityisryhmänä? Nuorten oikeus osallistua ja vaikuttaa pohjautuu ensinnäkin lakiin. Nuorten elämä on erilaista kuin aikuisten, eikä nuorille aina sovi samanlaiset osallistumis- ja vaikuttamiskeinot, vaan pitää luoda ja valita tavat jotka oikeasti toimivat. Nuoret myös vielä opettelevat vaikuttamista ja osallistumista, ja tarvitsevat siinä tukea. Nuoret ovat hyvinvointialueen asukkaita siinä missä kaikki muutkin, mutta he eivät voi vaikuttaa äänestämällä. Myös täysi-ikäiset nuoret ovat aliedustettuina aluevaltuustoissa eikä ensimmäisten aluevaalien nuorten äänestysprosentti 27,1 % anna aihetta juhlaan.

Hankkeessa on saatu aikaan hienoja tuloksia: jokaisella hyvinvointialueella toimii nuorisovaltuusto, niiden työskentelyä tukevat aikuiset ja puheenjohtajat ovat tavanneet ja kouluttautuneet säännöllisesti, alueilla on järjestetty monipuolisesti tapahtumia nuorisofoorumeista vaalipaneeleihin ja mikä vituttaa -iltoihin sekä tehty aktiivista viestintää somessa, paikallislehdissä ja oppilaitoksissa. Päättäjät ja viranhaltijat ovat kohdanneet nuoria. Aloitteet esimerkiksi mielenterveystarkastuksista, liikunnan lisäämisestä ja akuuttikuraattoreista ovat saaneet mediahuomiota ja edenneet käytännön kokeiluiksi.

Selvää on kuitenkin että luotaessa täysin uutta hallinnon tasoa, jonka ensimmäiset vuodet ovat olleet melko myrskyisiä eikä loppua näy, tukea ja kehittämistyötä tarvitaan jatkossakin. Ei voi tuudittautua ajatukseen, että kerran luodut rakenteet pyörivät omalla painollaan jatkossa, vaan ne tarvitsevat osaavaa henkilöstöä ja työrauhaa. Nuorten osallisuuden edistäminen vaatii sen priorisoimista myös niinä hetkinä kun rahaa jaetaan budjettiin ja säästöjä pyritään hakemaan siitä kuuluisasta hallinnosta.

Alueellinsen nuorisovaltuuston tulisi olla arvostettu toimija

Sitran helmikuussa julkaiseman Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? -selvityksen mukaan vaikuttamistoimielinten puheenjohtajien vastauksissa korostui lausuntojen antamisesta ”kuullaan muttei kuunnella” -näkökulma: lausunnolla tunnuttiin haettavan vaikuttamistoimielimen nimellinen hyväksyntä päätökseen riippumatta siitä, olisivatko vaikuttamistoimielimet todellisuudessa päätöksen kanssa samaa mieltä vai eivät.
Nuorisovaltuusto ei voikaan olla hyvinvointialueille tapa pestä julkisuuskuvaa nuorisomyönteiseksi, vaan toimiessaan tarvittaessa myös kriittinen, äänekäs, eri mieltä oleva, omatoiminen, kannustava porukka, ollen silti (ja juuri siksi) hyvinvointialueellaan arvostettu toimija.

Hyvinvointialueiden tulevaisuutta on välillä vaikea nähdä kovin pitkälle kaiken muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Selvää on kuitenkin että sosiaali, terveys- ja pelastuspalveluita tuotetaan tässä maassa jatkossakin. Miksi emme siis tekisi niitä ottaen kaikki, myös nuoret, mukaan jo nyt?

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen raporttiin voit tutustua täällä ja materiaaleja nuorten osallisuuden edistämisen tueksi löydät materiaalipankista.

Lisätietoja