Osallisuus on laaja käsite ja siihen sisältyy valtavasti osa-alueita. Minulle osallisuus tarkoittaa etenkin sitä, että kaikki, aivan kaikki pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Se edellyttää yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Usein huomaa tilanteita, joissa hiljaisemmat tai haavoittuvassa asemassa olevat yksilöt jäävät kuulematta tai kokevat vaikuttaessaan epäturvallisuuden tunnetta. Etenkin polarisoituva keskustelu ajaa monia nuoria kauemmas vaikuttamisen parista ja se on väärin. Meillä ei ole varaa sammuttaa yhdenkään vaikuttamisesta kiinnostuneen nuoren liekkiä. Jos niin käy, tiedämme vian olevan keskustelun rakenteissa ja keskustelukulttuurissa.
Osallisuus on aitoa vain silloin kun kaikki osapuolet ovat yhdenvertaisessa asemassa. Muuten se on näennäistä.
Nuoret kohtaavat paljon vihapuhetta lähtiessään mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuittaukset ja rasistiset heitot ihonväristä ovat ainakin minun näköisenä arkipäivää. Tällaiseen ei pidä eikä tarvitse tottua. Tarvitaan vain vahvaa vastavoimaa ja aitoa nollatoleranssia. Meillä kaikilla on vastuu siitä mihin suuntaan tämä maailma muuttuu.
Nykyinen keskustelukulttuuri karkottaa monia vaikuttamisen piiristä
Itse unelmoin yhteiskunnasta, jossa kaikki voivat ilmaista mielipiteitään ilman pelkoa. Yhteiskunnasta jossa uskallettaisiin tehdä yhteistyötä myös oman kuplan ulkopuolella olevien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. En tarkoita ettei toisten kantoja tai mielipiteitä saisi kritisoida, kritiikin on kuitenkin oltava ratkaisukeskeistä. Mollaamalla, maalittaamisella tai kokemuksia vähättelemällä harvoin saavuttaa yhtään mitään.
Viimeisten vuosien aikana yhteiskunnallinen keskustelu on ollut paikoittain turhauttavaa. On ollut todella surullista nähdä polarisoitumista ja ilmapiirin jännittymistä. Tämä kehitys karkottaa monia vaikuttamisen piiristä.
Keskustelukulttuurin kärjistyminen osaltaan myös normalisoi syrjintää. Mediasta on joutunut kuulemaan paljon syrjivästä ja suorastaan väkivaltaisesta kielenkäytöstä.
Suurin pelkoni on, että tällaiseen totutaan.
Näinä hetkinä on äärimmäisen tärkeää puuttua kaikkeen syrjintään sen kitkemiseksi.
Yksilöillä, järjestöillä ja muilla toimijoilla on velvollisuus edistää muutosta. Tapoja siihen on monia. Tärkeintä on olla olematta hiljainen hyväksyjä.
Yhdenvertaisuuden tulee aina olla meille kaikille tinkimätön arvo.
Blogin on kirjoittanut liittohallituksen varapuheenjohtaja Filip Godlewski. Lue myös blogi Filipin varapuheenjohtajaprojektista tai kokemuksia pohjoismaisista demokratiafestivaaleista!