Kuluneen seitsemän kuukauden aikana allekirjoittanut ja työparini olemme kehittäneet maakunnallisia nuorisovaltuustoja OKM:n rahoittamassa hankkeessa. Pyrimme kartoittamaan niitä käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat nuorten osallistumisen kuntatasoa laajempiin vaikuttamiskysymyksiin. Aiheesta on julkaistu hankkeessa jo yksi opas yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Vuonna 2019 tulemme panostamaan lisää maakunnan virkahenkilöille ja vastaaville suunnattuun perehdytykseen ja koulutukseen.
Seikkailuissamme on ilmennyt esimerkiksi se, että ainakin osa maakuntien työntekijöistä puhuu vähän eri kieltä kuin alueensa nuoret asukkaat. Pilottimaakunnissamme toimivista nuorista moni on ilmaissut, että vieraita, vaikeasti avautuvia käsitteitä käytetään työskentelyssä paljon. Maakuntauudistuksen valmistelutyökin käsittelee ihmisille tärkeitä palveluja usein etäännyttävällä ja abstraktilla tavalla. Valtionhallinnossa, maakuntien valmistelutoimielimissä ja esimerkiksi politiikan journalismin kanssa työskentelevät osaavat usein sujuvaa sotea, mutta kansalaisella saattaa mennä sormi suuhun iästä riippumatta.
Yhtenä syynä ohipuhumisen tunteelle on varmaankin se, ettei maakunnissa ole ollut pitkää nuorisovaltuustoperinnettä. Kainuun manu on aloittanut vuonna 2008, mutta kunnallisia nuorisovaltuustoja on ollut olemassa paljon tätä kauemmin. Kielellä ja sanavalinnoilla on suuri rooli osallisuuden toteutumisessa, ja nuoret ansaitsevat kuulla käsiteltävistä asioista ymmärrettävällä tavalla.
Jos siis olet viestimässä maakunnallisesta vaikuttamisesta nuorille, noin 13 – 22 –vuotiaille suomalaisille, tai kaipaisit heidän näkemyksiään maakuntauudistuksesta, olet tullut oikeaan paikkaan. Kokosin nimittäin kokemusperustaisen viestinnän vinkkilistan käyttöösi näin vuodenvaihteen kunniaksi. Kaikkia ohjeita en väitä aina itsekään täydellisesti noudattaneeni. Pidän niitä silti hyvinä ohjenuorina.
1) Yksinkertaista
Tämä on kansalaisille suunnatun viestinnän kesto-ohje. Juuri sote- ja maakuntauudistusta käsittelevissä esityksissä ja muissa materiaaleissa olen kuitenkin nähnyt harvinaisen monipolvisia kaaviohimmeleitä ja vaihtoehtoisesti pitkiä nostoja mahdollisesti joskus tulevaisuudessa voimaan tulevista lakiteksteistä. Lakitekstejä olen toki käyttänyt itsekin, kun puhutaan itse lakiesityksistä. Ihan kaikille ei-ammattilaisille viestiessä ovat vertaukset ja vain tärkeimmät yksityiskohdat sisältävät esitykset kuitenkin ystäväsi.
2) Kuuntele nuorten näkemyksiä ja kysymyksiä – ja pyydä niitä
Voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on muistuttamisen arvoinen näkökohta. Kysy rohkeasti nuorilta itseltään, mitä mieltä he ovat jostain käsittelystä olevasta asiasta, mistä he kaipaisivat lisää tietoa tai mihin he itse haluaisivat vaikuttaa maakunnassa. Muista myös, että nuoria tulee kuulla niissä päätettävissä asioissa, jotka he katsovat itse olevan itselleen kommentoinnin arvoisia. Maakunnallisissa nuorisovaltuustoissa on vuonna 2018 otettu kantaa esimerkiksi kesätyöseteleiden suuruuteen, raideliikenteen asemiin ja maakuntavaaleihin.
3) Tarkastele käytössä olevia kommunikointikanavia kriittisesti
”Meidän infotilaisuuksiin tulevat aina vaan ne eläkeläisnaiset”, eräs kunnan työntekijä totesi julkisista kuulemistilaisuuksista. Tyypillisellä nuorella on vähän aikaa olla (maa)kunnallisen kuulemisen mielipideautomaattina – aikaa vievät koulu tai muut opiskelut, harrastukset, kaverit, perhe ja mahdollinen seurustelu, mahdollisesti myös muut luottamustoimet. Jos ohjelmaan pitää ottaa vielä kannan ottaminen ajankohtaiseen asiaan itselle vieraassa viestintäympäristössä, asia saattaa jäädä. Selvitä siis, millä tavalla maakuntasi nuoret edustajat tai asukkaat mieluiten asioivat. Työtoverini Aino sai taannoin vastauksia Instagram Live –kyselyillä. Omassa työssäni myös WhatsApp laulaa tasaisesti ja sähköpostilla hoidetaan lähinnä virallisempi, uutiskirjemäinen viestintä. Myös erilaisia fyysisiä tapahtumia ja kasvokkaisia kohtaamisia pidetään edelleen arvossa, mutta niiden sisältö kannattaa suunnitella tarkkaan, mieluiten yhteistyössä osallistujien kanssa.
4) Muista nuorten keskinäiset erot
Joskus yleistykset auttavat toiminnan suunnittelua, mutta kaikissa erityistyhmissä esiintyy toki paljon sisäistä variaatiota. Teidänkin maakunnastanne löytyy keskenään kirjava joukko nuoria, joiden elämän prioriteetit, suhde yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja omaan maakuntaindentiteettiin eroavat toisistaan. Pohdi, kuinka kaikki halukkaat nuoret voidaan pitää mukana toiminnassa, vaikka heidän taustansa, resurssinsa ja valmiutensa osallistua vaihtelisivat. Älä myöskään jännitä sitä, kuinka ”niiden nuorten” kanssa tulisi jutella. Ensiksi ei ole olemassa patenttiratkaisua, joka toimisi joka nuoreen. Toiseksi olemalla oma itsesi ja kunnioittamalla keskustelukumppaniasi pääset yleensä pitkälle.
Hyvää uutta vuotta kaikille teille, jotka haluatte turvata nuorten mahdollisuudet vaikuttamaan maakunnalliseen päätöksentekoon!
Sohvi Hellsten
MaNu-hankkeen projektikoordinaattori