Hyppää sisältöön

Matias Mäkiranta: Nuorten osallisuus on tärkeä osa ilmastokeskustelua

Lauantaina 2.3.2019 noin 500 nuorta kokoontuu Finlandia-taloon Meidän Ilmasto 2030 – Nuorten ilmastokokoukseen. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. on yksi tapahtumassa julkaistavan julkilausuman allekirjoittajista. Kokouksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin ilmastokeskustelussa.

Lähiaikoina nuorten ilmastoahdistus on näkynyt julkisuudessakin. Ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä aloitetut koululakot ilmaston puolesta leviävät ympäri maailmaa. Koululakot ovat tämän vuoden puolella levinneet vihdoin Suomeenkin. Yhtä suureksi ilmiöksi lakot eivät ole täällä vielä kasvaneet kuin esimerkiksi Belgiassa tai muualla Euroopassa.

Nuorten huoli ilmastosta on korkealla tasolla. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan vajaa 70 prosenttia nuorista kokee epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksesta johtuen. Verrattuna vanhempaan väestöön, nuoret ovat selvästi huolestuneempia ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on nuorille henkilökohtainen uhka, joka vaikuttaa suoraan omaan tulevaisuuteen. Samaa aatetta kaikki vanhemmat sukupolvet eivät allekirjoita. Osittain tästä syystä nuoret tekevät keskimäärin vanhempia sukupolvia kestävämpiä päätöksiä.

Varsinkin ilmastoperspektiivistä ajatellen on erittäin huolestuttavaa, että nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa. Esimerkiksi kuntapäättäjien keski-ikä on noin kymmenen vuotta kuntalaisten keski-ikää korkeampi. On epäreilua, että vanhemmat sukupolvet tekevät päätöksiä meidän nuorten tulevaisuuden puolesta ilman, että nuoret ovat kunnolla edustettuina päätöksenteossa.

Kevään vaaleissa tulee tapahtua selviä muutoksia kohti kestävämpää päätöksentekoa. Itse toivon, että useampi nuori käy vaaleissa äänestämässä. Vaalit ovat demokratian kannalta keskeinen vaikutuspaikka ja jos jo muutenkin suuremmat, vanhemmat sukupolvet äänestävät nuoria aktiivisemmin, on selvää, että nuorten mielipide ei pääse kuulumaan.

Toisaalta myös päätöksentekojärjestelmä vaatii muutoksia. Äänestysikärajan lasku 15- tai 16-ikävuoteen toisi lisää nuoria äänestämään ja tarjoaisi vaikutusmahdollisuuden nuorille heti peruskoulun lopulla. Myös nuorisovaltuustojen toimintaedellytysten takaaminen paikallisesti on tärkeää, samoin kuin maakuntauudistuksen toteutuessa maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustaminen.

Ilmastonmuutos on esimerkki ongelmasta, jossa sukupolvet ovat toisiinsa nähden hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Nuorten, lasten ja tulevien sukupolvien etujen tulee tulevaisuudessa nousta päätöksenteossa näkyvämmin esiin.

Matias Mäkiranta

Kirjoittaja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton 1. varapuheenjohtaja, Nuorten Agenda 2030 -ryhmän jäsen, yrittäjä ja lukiolainen Tampereelta. Lauantaina Matiaksen voi bongata nuorten ilmastokokouksesta Finlandia-talolla.