Mitä uusi hallitusohjelma sanoo nuorten vaikutusmahdollisuuksista, maakuntauudistuksesta, ja näiden kahden suhteesta? MaNu-hankkeen työntekijät lukivat Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman ja kertovat, mitä löysivät.
Hallitusohjelma ja nuorten osallisuus
Kun eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa on selvinnyt, mistä puolueista tulee hallituspuoleita, aletaan laatia hallitusohjelmaa. Hallitusohjelma on käytännössä hallituksen työskentelyn tueksi tehty tavoiteohjelma. Hallitusohjelmaan hallituspuolueet kirjaavat, mitä poliittisia uudistuksia hallituskaudella aiotaan toteuttaa. Ilahduttavasti nuorten osallisuuden kasvaminen on nostettu yhdeksi hallitusohjelman tavoitteista ohjelman Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -osiossa. Keinoiksi esitetään esimerkiksi nuorten kuulemisvelvoitteen vahvistaminen, opetuksen kehittäminen ja Suomen demokratiaohjelman päivittäminen nuorten osallisuuden huomioivaksi. (hallitusohjelma, sivu 173.)
Itse hallitusohjelmassa on jopa mainittu erikseen nuorisovaltuustot!
“Edistetään aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja. Niitä ovat esimerkiksi käyttäjädemokratia, kansalaisraadit, kuntalaishaastattelut, nuorisovaltuustot, verkkovaltuustot ja osallistuva budjetointi. Lisäksi etsitään keinoja kytkeä pop-up-tilaisuudet ja kevytosallistuminen politiikkaan ja poliittiseen keskusteluun.” (Hallitusohjelma, sivu 86.)
Eikä siinä vielä kaikki. Hallitusohjelman liitteeseen 9, Demokratian kehittäminen, on kirjattu nuorten alueellisen vaikuttamisen kannalta olennainen lause:
“Nuorisovaltuutettujen roolia kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa painotetaan.” (Hallitusohjelman Liite 9, s. 199)
Käytännössä tämä lainaus ei anna vielä suurta konkretiaa, mutta kertoo tahtotilasta parantaa nuorten osallisuutta peräti kahdella hallinnon tasolla. Erikseen mainittu maakunnallinen päätöksenteko varmistelee myös uusvanhan sote-ja maakuntauudistuksen ilmestymistä hallituksen agendalle.
Hallitusohjelma, maakuntauudistus ja maakunnallinen päätöksenteko
Uusi hallitusohjelma linjaa edeltäjiensä tapaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen välttämättömyydestä. Soteuudistusta perustellaan esimerkiksi kustannusten hillitsemisellä, alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamisella laadukkaiden palvelujen tarjoamiseksi sekä hyvinvointierojen vähentämisellä.
Antti Rinteen hallituksen keinot uudessa aluehallintomallissa ovat samankaltaisia kuin Sipilän hallituksen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä kaavaillaan edelleen 18 itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi. Maakunnille siirtyisivät myös ainakin pelastustoiminnan järjestäminen. Maakuntavaltuustoihin valittaisiin edustajat vaaleilla, ei enää kuntavaalien yhteydessä sopimalla kuten tähän asti.
Näyttää jälleen mahdolliselta, että jonkinlainen alueuudistus tullaan toteuttamaan tämän hallituskauden aikana. Se ei olisi täysin samanlainen kuin edellisen hallituksen kaavailema, mutta yhtäläisyyksiä on paljon. Sipilän hallituksen maakuntalakivalmistelussa pykälä 26 turvasi maakunnallisten nuorisovaltuustojen olemassaolon. Mikäli kirjaus liitteessä 9 antaa osviittaa tulevaisuudesta (“Nuorisovaltuutettujen roolia kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa painotetaan”), MaNuja ei ole unohdettu.
Saamme kuitenkin odottaa lisätietoja. Lainvalmistelu on vasta alkamaisillaan ja esimerkisi valmistelu maakuntaveron käyttöönotosta tulee valmistumaan aikaisintaan vuoden 2020 loppuun mennessä.
Mitä tämä merkitsee maakunnallisille nuorisovaltuustoille?
Sote- ja maku-uudistus ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, ja seuraamme suunnitelmien kehittymistä. Jos uudistus toteutuu suunnitellusti, tulee 2020-luvun Suomessa olemaan 18 maakuntaa. Nämä maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut ja mahdollisesti muitakin tehtäviä. Maakunnat myös hoitavat jo nykytilassa niiden vastuulla olevia tehtäviä, kuten kaavoitukseen ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyviä asioita. Maakunnilla tulee olemaan vaaleilla valitut poliittiset päättäjät.
MaNu-hankkeen näkemys on edelleen se, että tehtävien siirtyessä kunnilta maakunnille tulee nuorilla edelleen olla väylä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Maakunnallinen nuorisovaltuusto on tähän hyödyllinen vaikuttamiskanava.
– Nuva ry:lle on itsestäänselvyys ja oletusarvo, että maakuntauudistus toteutuessaan on taannut nuorille väylät päätöksentekoon osallistumiseen, toteaa Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Sami Salminen.
– Olemme iloisia hallitusohjelman linjauksista.
MaNu-hanke 2019-2020
- maakunnalliset nuorisovaltuustot (manut) jatkavat pilottitoimintaansa Kanta-Hämeessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla
- vahvistamme pilottimanujen asemaa osana alueellista päätöksentekoa
- keräämme ja jaamme tietoa hankkeessa opitusta
- tuemme alueellisen nuorten vaikuttamisen vahvistamista esimerkiksi maakuntaliittojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä
- pyrimme osallistumaan aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun
Maakunta: haluatko perustaa tai kehittää maakunnallista nuorisovaltuustoa muttet tiedä, kuinka edetä? Kutsu meidät kylään, mietitään vaihtoehtoja yhdessä!
Hanketyöntekijöiden yhteystiedot:
Projektipäällikkö Helen Honkasaari, helen.honkasaari@nuva.fi, +358 50 468 0035
Projektikoordinaattori Sohvi Hellsten, sohvi.hellsten@nuva.fi, +358 50 501 8134