Hyppää sisältöön

Maakunnallisen nuorisovaltuuston perustaminen etenee Pohjois-Pohjanmaalla

Maakunnan liitto on itse ollut aloitteellinen nuorisovaltuuston toiminnan käynnistämisessä.

Suomen nykyisistä maakunnista Pohjois-Pohjanmaa on yhdessä Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa väestökehitykseltään positiivinen: asukkaita on vuosi vuodelta enemmän, ja suurin osa kasvusta tulee syntyvyydestä. Luonnehdinta ”Nuorten maakunta” päätyi jopa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman alaotsikoksi.  Maakunnan elinvoiman turvaaminen tulevaisuudessakin edellyttää esimerkiksi sitä, että riittävän suuri määrä pohjoispohjalaisia kokee maakunnan hyväksi paikaksi elää myös tulevaisuudessa. Siksi Pohjois-Pohjanmaan liitossa on aitoa kiinnostusta alueen nuorten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen ja heidän osallistumiseensa.

”Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on nimeämässä omaa maakunnallista nuorisovaltuustoa tänä syksynä, riippumatta siitä, millaisia kansallisia päätöksiä aluehallinnon järjestämisestä tehdään”, maakuntaliiton suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen iloitsee nuorten uudesta mahdollisuudesta vaikuttaa alueelliseen päätöksentekoon.

Tapaninen kertoo mielellään, kuinka maakunnallisen nuorisovaltuuston kehitystyö tipahti hänen pöydälleen. Maakunnan ilmastotyötä käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa alkuvuodesta 2019. Puhe kääntyi siihen, kuinka ilmastoasioissa saataisiin huomioitua nuorten näkemyksiä.

”Maakuntahallituksessa otettiin esille, että yksi tapa edistää osallisuutta maakunnassa muissakin asioissa olisi maakunnallinen nuorisovaltuusto. Minulle annettiin tehtäväksi selvittää sellaisen toimintaa ja perustamista.” 

Tapaninen otti tehtävän vakavasti. Hän soitteli ympäri Suomea erilaisille osallisuuden ammattilaisille ja lähestyi Pohjois-Pohjanmaan kuntia kartoittaakseen, mitä mieltä niiden nuorisovaltuustot olisivat asiasta.

”Olennaista on ollut, että nuorilla täytyy olla itsellään mahdollisuus vaikuttaa tulevan manun rakenteeseen ja toimintamuotoihin”, Tapaninen toteaa. ”Pyrimme rakentamaan alusta asti sellaisen kokonaisuuden, johon kaikkien on helppo sitoutua.”

Toukokuussa 2019 alueen kunnallisten nuorisovaltuustojen edustajia ja heidän ohjaajiaan oli kutsuttu suunnittelupäivään Ouluun. Paikan päällä työstettiin tulevan manun toiminta-alueita, osallistujien vaikuttamiskäsityksiä ja esimerkiksi sitä, kuinka nuoret katsoivat paikkajaon manussa menevän. Päivä oli onnistunut.

Kysyttäessä, onko nuorten kanssa työskentely ollut viranhaltijalle leimallisesti erilaista kuin aikuisten kanssa toimiminen, kertoo Tapaninen etteivät erot ole tuntuneet merkittäviltä.

”Kohtaamani nuoret ovat olleet hyvin teräviä ja perillä yhteiskunnallisista asioista. Kyllähän heistä myös henkii tietynlainen raikkaus, mikä on minusta aika virkistävää.”

Ilpo Tapanista haastatteli MaNu-hankkeen projektikoordinaattori Sohvi Hellsten.