Nuorisovaltuustoselvitys: “Nuorisovaltuustossa saa ja voi olla kaikki mukana”

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n tekemä Nuorisovaltuustoselvitys 2022 osoittaa, että yhdenvertaisuuden teemat ovat vahvasti läsnä nuorisovaltuustojen toiminnassa. Konkreettiset toimet yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistämiseksi kaipaavat yhä kehittämistä.

Vuosittain toteutettava Nuorisovaltuustoselvitys kokoaa ajantasaista tietoa nuorisovaltuustojen asemasta, vaikutusmahdollisuuksista ja toimintaedellytyksistä.

Selvitys toteutettiin tänä vuonna yhdessä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin kanssa. Tavoitteena oli selvittää, miten vammaiset, neurovähemmistöihin kuuluvat ja pitkäaikaissairaat nuoret näkyvät nuorisovaltuustojen toiminnassa.

Nuoret kokevat, että yhdenvertaisuus näkyy ja kuuluu toiminnassa

Yhdenvertaisuuden kysymykset ovat herättäneet monipuolista keskustelua nuorisovaltuustoissa.

Selvitykseen vastanneista nuorista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että nuorisovaltuustossa on keskusteltu yhdenvertaisuusasioista, kuten saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Vastaajista peräti 88 prosenttia kokee, että yhdenvertaisuus ja esteettömyys on huomioitu tapahtumien suunnittelussa.

“Kaikissa kunnissa tulee olla sekä nuorisovaltuusto että vammaisneuvosto. Olisi kuitenkin tärkeää, että vammaiset nuoret näkyisivät myös nuorisovaltuustojen toiminnassa sillä nuoria koskeva päätöksenteko on myös vammaisten nuorten asia”, Suomen Nuorisovaltuustojen liiton edunvalvonnan asiantuntija Miisa Tervala kommentoi.

”Keskeistä toiminnan kehittämisessä on, että inklusiivisuus muistetaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Silloin se sopii kaikille eikä toimintaa tarvitse mukauttaa jälkikäteen. Kynnys lähteä mukaan madaltuu ja moninaisuudesta tulee luonnollinen osa nuorisovaltuustojen toimintaa”, kommentoi Peppi Santaniemi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasista.

Myös kehitettävää löytyy

Jo yleistynyt yhdenvertaisuussuunnittelu ei ole vielä vakiintunut nuorisovaltuustotoimintaan. Selvityksen vastaajista vain 17 prosenttia kertoi, että nuorisovaltuustolla on käytössä  tasa-arvo- ja / tai yhdenvertaisuussuunnitelma.

Nuorisovaltuustojen ohjaajilta kysyttiin myös yleisesti, ovatko he tehneet mukautuksia nuorisovaltuuston toimintaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vastaajista 62 prosenttia vastasi, että mukautuksia ei olla tehty.

“Selvityksestä huomaa, että konkreettiset toimet ovat jääneet vähäisiksi. Pitää kuitenkin ottaa huomioon nuorisovaltuustojen resurssit. Esimerkiksi nuorisovaltuuston ohjaajan nuorisovaltuustolle allokoidut tunnit vaihtelevat paljon kunnasta riippuen. Jos työaikaa on tunti tai pari viikossa, ei toimintaa ehdi kehittää”, Tervala tähdentää.

Nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa kunnassa melko hyviksi

Vuosittain halutaan myös selvittää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnissa. Selvityksen perusteella nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa melko hyviksi. Kuitenkin nuorisovaltuustoista 15 prosentilta puuttuu puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuustoon ja 78 prosentilta kunnanhallitukseen. Lautakuntapaikka puuttuu kokonaan kahdeksalta prosentilta nuorisovaltuustoista.

Myöskään lausuntopyynnön mahdollisuutta ei olla kunnissa hyödynnetty. Miltei puolelta vastaajista oli pyydetty lausuntoa vain yksi tai kaksi kertaa viimeisen vuoden aikana ja 13 prosentilta lausuntoja ei oltu pyydetty kertaakaan.

“Nuorisovaltuustojen tehtävä on vaikuttaa ja tuoda nuorten ääntä esiin, mutta tavoitetta on vaikea toteuttaa, jos kunnan päättäjät tai virkahenkilöt laittavat vastaan. Laki nuorisovaltuustoista on liian tulkinnanvarainen, ja se vaarantaa myös nuorten alueellisen tasavertaisuuden”, Tervala harmittelee.

Kokonaisuudessaan nuorisovaltuustot ovat saaneet toimintaansa onnistuneesti aktivoitua koronavuosien jäljiltä. Nuorisovaltuutetut ja nuorisovaltuustojen ohjaajat ovat yleisesti tyytyväisiä toimintaan ja sen kehitykseen vuoden 2022 aikana.

Lue selvitys kokonaisuudessaan (PDF-tiedosto)

Lisätietoja