Hyppää sisältöön

Osallisuuden menetelmäpankki

Tervetuloa Osallisuuden menetelmäpankkiin! Tältä sivustolta löydät harjoituksia ja menetelmiä, joiden avulla voi kehittää ja käsitellä nuorten vaikuttamista ja osallisuutta. Menetelmät on kehitetty osana Osallisuuden osaamiskeskuksen nuorten työpajoja vuosina 2020-2024.

Mitä on osallisuus?

Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja yhdessä tekemiseen. Osallisuus tarkoittaa myös, että saa osallistua päätöksentekoon asioissa, jotka koskevat omaa elämää. Kaikille meistä ei sovi samat tavat osallistua yhteiskuntaan. Siksi nuorille on luotava laaja-alaisesti erilaisia tapoja osallistua oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Osallisuuden perustana on yhdenvertainen yhteiskunta, jossa kaikille nuorille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Yhteisöllisyys, eli ryhmään kuulumisen tunne, lisää myös nuorten osallisuutta. Osallisuus vaatii myös en, että nuori saa luotettavaa tietoa häneen koskevista asioita sekä tukea, kun sitä tarvitsee.

Kehitetyt harjoitukset on tarkoitettu kaikkien nuorten parissa toimivien käytettäväksi. Harjoitukset sopivat moniin erilaisiin tilanteisiin, kuten työpajoihin ja koulutuksiin, joissa käsitellään vaikuttamisen tai osallisuuden teemoja.

Harjoitukset on jaettu neljään eri tyyppiin sen mukaan, mihin työpajan tai koulutuksen vaiheeseen harjoitukset soveltuvat:

  • Orientoivat tehtävät siirtävät nuorten ajatukset käsiteltävään aiheeseen.
  • Keskustelun herättäjät kannustaa nuoria keskusteluun ja omien mielipiteidensä jakamiseen.
  • Työskentelyyn liittyvissä tehtävissä työskennellään yhdessä valitun teeman äärellä.
  • Purku-tehtävissä reflektoidaan käsiteltyjä aiheita ja pohditaan omaa oppimiskokemusta.

Sisällysluettelo

  1. Orientaatio aiheeseen
  2. Keskustelun herättäminen
  3. Työskentely
  4. Purku
  5. Työpajaesimerkkejä
  6. Liitteet

1. Orientaatio aiheeseen

Osallisuuden verkko

Tavoite: Orientoida osallistujien ajatuksia työpajan aiheeseen.

Kesto: 10-15 minuuttia

Ryhmän koko: max 20

Tarvikkeet: lankakerä, tarpeeksi tilaa piirin muodostamiseksi

Ohjeet:

Harjoituksessa on kaksi kysymystä, yksi ensimmäisellä ja toinen toisella kierroksella. Osallistujat muodostavat piirin. Ohjaaja aloittaa harjoituksen kertomalla ohjeet. Jokainen osallistuja saa vuorollaan lankakerän ja vastaa ohjaajan asettamaan kysymykseen. Sitten osallistuja heittää seuraavalle lankakerän ottaen itse kiinni langan päästä. Harjoitus jatkuu niin, että piirin keskelle muodostuu verkko. Kun viimeinen henkilö on saanut lankakerän ohjaaja asettaa toisen kysymyksen ja verkkoa aletaan purkamaan toisesta suunnasta. Harjoitus jatkuu siihen asti, että lankakerä on käynyt jokaisella osallistujalla kaksi kertaa.

Muita huomioita: voidaan tehdä myös pöydän ääressä istuen

Osallisuusalias

Tavoite: Herätellä osallistujien ajatuksia osallisuuteen liittyen ja hahmottaa, miten laajasti osallisuus ulottuu eri elämän osa-alueisiin.

Kesto: 10-20 min

Ryhmän koko: 2+

Tarvikkeet: Osallisuusalias-korttipakka (liitteenä)

Ohjeet:

Osallistujat jaetaan 2-4 hengen ryhmiin. Pelissä selitetään sanoja käyttäen esimerkiksi synonyymejä, vastakohtia tai vihjeitä. Tavoitteena on saada joukkuetoverit arvaamaan mahdollisimman monta sanaa. Mikäli sanat ovat vaikeita tai tuntemattomia, osallistujia voi kannustaa yhdessä selvittämään sanan merkityksen. Eniten sanoja arvannut joukkue voittaa.

Muita huomioita: Osallisuusaliaksesta on olemassa kaksi eri versiota, haastavampi ja helpotettu versio, joka toimii esimerkiksi suomen kieltä vasta opetteleville

Osallisuuden huojuva torni

Tavoite: Herätellä osallistujia osallisuuden teemojen äärelle.

Kesto: 10-20 min

Ryhmän koko: 2-4 osallistujaa per torni

Tarvikkeet: Huojuva torni-peli, jonka palikoihin on kirjoitettu osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää sanastoa.

Ohjeet: Osallistujien tavoitteena on poistaa tornista palikoita ja asettaa ne tornin päällimmäiseksi kaatamatta tornia. Ennen kuin palikka voidaan asettaa tornin huipulle, on osallistujan selitettävä muulle ryhmälle tai ryhmän yhdessä mietittävä palikkaan kirjoitetun termin määritelmä. 

Muita huomioita: ei muita huomioita

2. Keskustelun herättäjät

Yksin, kaksin, yhdessä

Tavoite: Herättää keskustelua työpajan aiheesta matalalla kynnyksellä ja rohkaista jokaista osallistujaa jakamaan ajatuksia.

Kesto: 10-15min

Ryhmän koko: 4+

Tarvikkeet: ei mitään

Ohjeet: Ohjaaja asettaa ryhmälle kysymyksen/kysymykset, josta keskustellaan ja antaa ohjeet. Ensin osallistujat pohtivat yksin vastausta kysymykseen. Sitten osallistujat keskustelevat parin kanssa. Viimeiseksi pyydetään osallistujia jakamaan ajatuksia koko ryhmän kesken.

Muita huomioita: Voidaan myös kirjoittaa yksin pohdinnan aikana omia ajatuksia paperille ja sitten jakaa kaverin kanssa. Voi myös parikeskustelun jälkeen keskustella vielä kerran 4 hengen ryhmissä ennen koko ryhmän yhteistä purkua.

Kumman valitset

Tavoite: Kannustaa osallistujia oman mielipiteen ilmaisuun ja herättää keskustelua käsiteltävästä aiheesta.

Kesto: 5-10min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: Riittävästi tilaa janan muodostamiseen

Ohjeet:

Ohjaaja valmistelee dioille 5-10 paria eri vaihtoehtoja, esimerkiksi eri vaikuttamisen muotoja tai vaikuttajarooleja. Osallistujat valitsevat itselleen mieluisan vaihtoehdon ja muodostavat tilaan janan asettumalla sen vaihtoehdon puolelle, jonka valitsevat. Ohjaaja voi kysyä osallistujilta tarkentavia kysymyksiä, esimerkiksi “Miksi valitsit tämän vaihtoehdon?”, “Oliko vaikea valinta?”. Esimerkkivaihtoehtoja liitteenä.

Muita huomioita: voidaan tehdä myös käsiäänestyksellä, jolloin osallistujat nostavat käden tai eri värisen lapun valitsemalleen vaihtoehdolle.

Mielipidejana

Tavoite: Kannustaa osallistujia oman mielipiteen ilmaisuun ja herättää keskustelua käsiteltävästä aiheesta.

Kesto: 5-15min

Ryhmän koko: 5+

Tarvikkeet: Riittävästi tilaa janan muodostamiseen

Ohjeet: Päätetään, kumpi tilan päädyistä on “täysin samaa mieltä” ja kumpi “täysin eri mieltä”. Ohjaaja esittää väittämät ja osallistujat asettuvat janalle, sen mukaan, mitä mieltä ovat väittämästä. Kunkin väitteen jälkeen keskustellaan väittämistä ja osallistujien ajatuksista. Esimerkkivaihtoehtoja liitteenä.

Muita huomioita: Voidaan toteuttaa myös sähköisesti esim. Mentimeterissä tai näyttämällä peukaloa ylös/alas (tällöin väittämien tulee olla sellaisia, joihin on mahdollista vastata myös kyllä tai ei).

100 ongelmaa

Tavoite: Herätellä osallistujia pohtimaan, mitä haasteita ja ongelmia käsiteltävään teemaan liittyy.

Kesto: 10-15min (3 min harjoitus + ohjeistus ja purku)

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: paperia, kyniä

Ohjeet:

Osallistujat jaetaan pienryhmiin. Ryhmien tavoitteena on keksiä kolmessa minuutissa mahdollisimman monta ongelmaa, jota käsiteltävään teemaan liittyy (esim. nuorten vaikuttaminen, ilmastonmuutos, kotikunta jne). Ongelmat voivat olla pieniä tai suuria, eikä niiden tarvitse olla täsmällisesti muotoiltuja. Keskeistä on, että keksitään mahdollisimman monta ongelmaa. Kun 3 minuuttia on kulunut, voidaan käydä yhdessä läpi, millaisia ongelmia löydettiin. 

Muita huomioita: Aikaa voi pidentää/lyhentää tarpeen mukaan, pääasia on se että työskentely on mahdollisimman ripeätahtista ja dynaamista.

Vaikuttajaroolit

Tavoite: Herätellä osallistujia pohtimaan omia vahvuuksiaan ja itselleen luontaisia rooleja vaikuttamisessa.

Kesto: 20min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: Vaikuttajaroolit

Ohjeet:

Osallistujat jaetaan pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan lista vaikuttajarooleja. Osallistujat pohtivat ensin, mitkä roolit ovat itselleen luontevia tai mielekkäitä ja mitä rooleja he ovat itse kokeilleet. Näistä keskustellaan ryhmien kesken. Sitten osallistujille annetaan muutama vaikuttamiskeino (esimerkiksi sosiaalisen median kampanja, puheen pitäminen tai oppilaskunnan hallituksessa toimiminen). Osallistujien on keksittävä ainakin kolme vaikuttajaroolia, joita tarvitaan kyseisen vaikuttamiskeinon toteuttamiseksi.

Muita huomioita: ei muita huomioita

Osallisuuden talo

Tavoite: Syventyä osallisuuden määritelmään ja pohtia sen eri osa-alueita ja toteutumaa omassa elämässä.

Kesto: 10-20min

Ryhmän koko: 4-6 hengen pienryhmissä

Tarvikkeet: Osallisuuden talo -palapeli ja apukysymykset

Ohjeet:

Ryhmille jaetaan “osallisuuden talo” palapelin osat. 

Ohjaaja selittää ensin, että osallisuus on kuin talo. Osallisuuden talon perusta on yhdenvertaisuus. Osallistujat laittavat yhdenvertaisuus osan alas paperille/kääntävät sen ympäri ja keskustelevat kysymyksistä: Mitä tarkoittaa yhdenvertaisuus? Miltä se näyttää? Toteutuuko se Suomessa? Esimerkkejä?

Osallisuuden talolla on tukipilarit, jotka kannattelevat kattoa ja seiniä. Osallisuuden talolla on 6 tukipilaria: yhteisöllisyys, vuorovaikutus, tieto, tuki, vaikuttamismahdollisuudet ja vaikuttavuus. Osallistujat kääntävät vuorollaan tukipilarin ympäri ja keskustelevat sen takana olevista kysymyksistä.

  1. Yhteisöllisyys: Tunnetko kuuluvasi johonkin ryhmään? Mihin ryhmään? 
  2. Vuorovaikutus: Kuunnellaanko sinun mielipiteitä? Kuunteletko sinä muita?
  3. Tieto: Saatko tarpeeksi tietoa sinulle tärkeistä asioista?
  4. Tuki: Saatko apua tai tukea jos sitä pyydät?
  5. Vaikuttamismahdollisuudet: Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa oman elämäsi asioihin? Entä koulusi, kuntasi jne.?
  6. Vaikuttavuus: Otetaanko mielipiteesi huomioon, jos kerrot sen?

Ennen kattoa on myös eristys, joka varmistaa, että talo pysyy lämpimänä eikä katosta valu vesi talon sisään. Osallisuuden talossa eristyksenä toimivat kansalaistaidot. Kansalaistaidot ovat taitoja, jotka mahdollistavat toiminnan yhteiskunnassa, esimerkiksi kriittinen ajattelu, yhteistyötaidot tai tiedonhakutaidot. Osallistujat keskustelevat kysymyksistä: Mitä ovat sinun mielestäsi tärkeimmät kansalaistaidot? Mitä kansalaistaitoja sinulla on?

Lopuksi osallisuuden talon päälle asetetaan katto. Osallisuus rakentuu kaikista palapelin osista.

Muita huomioita: apukysymyksiä voi helpottaa/tehdä haastavammaksi ryhmän tason mukaan.

3. Työskentely

Lego-mielenosoitus

Tavoite: Kirjoittaa nuorten ratkaisuehdotuksia ja viestejä päättäjille tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa.

Kesto: 20-60 min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: Lego-alusta ja hahmoja, joilla on kepit kädessä, post-it lappuja mielenosoituskylteiksi, teippiä kylttien kiinnittämiseen, kyniä.

Lego-ukkoja, joilla on kädessä mielenosoituskylttejä.
Esimerkki Lego-mielenosoituksesta.

Ohjeet:

Osallistujat jaetaan 1-5 hengen ryhmiin. Ryhmät keskustelevat esimerkiksi aikaisempien harjoitusten pohjalta asioista, jotka ovat huonosti tai joita he haluaisivat muuttaa ja valitsevan 1-3 aihetta. Näistä aiheista mietitään, miten ongelma olisi mahdollista ratkaista. Ratkaisusta muodostetaan ytimekäs mielenosoituskylttiin sopiva lause tai lausahdus. Tämän jälkeen tehdään post-it lapulle mielenosoituskyltti, johon kirjoitetaan miten ryhmä haluaisi päättäjien ratkaisevan ongelman. Kyltti kiinnitetään Lego-hahmon keppiin ja asetetaan osaksi mielenosoitusta. Lopuksi voidaan kutsua osallistujat tutustumaan mielenosoitukseen. 

Muita huomioita: Mielenosoitukseen voidaan virittäytyä esimerkiksi 100 ongelmaa -harjoituksella. Menetelmän mielekkyyttä nuoremmille osallistujille voi lisätä esimerkiksi kehottamalla koristelemaan mielenosoituskyltit.

Ongelmapuu

Tavoite: Saada osallistujia pohtimaan yhteiskunnallisia ongelmia ja ilmiöitä eri näkökulmista ja saada syy-seuraus suhteita tutuksi.

Kesto: 30min

Ryhmän koko: 4-6 hengen pienryhmissä

Tarvikkeet: iso paperi (esim. A3), tusseja/kyniä ja post-it lappuja TAI Ongelmapuu-pohja

Ohjeet:

Jaetaan osallistujat 4-6 hengen pienryhmiin. Jokainen pienryhmä valitsee käsiteltävän ongelman (voidaan käyttää esimerkiksi 100 ongelmaa -harjoitusta ongelmien keksimiseksi). Osallistujat piirtävät paperille puun, jossa on juuret ja latvusto (puu voi olla mikä tahansa puu, tammi, koivu tai jopa kuusi). Ongelma kirjataan puun runkoon. Osallistujat pohtivat ongelman juurisyitä ja kirjaavat niitä post-it lapuille, jotka kiinnitetään puun juuriin. Seuraavaksi osallistujat pohtivat ongelman vaikutuksia niin yksilöihin, yhteisöihin kuin yhteiskuntaan ja kirjaavat niitä post-it lapuille, jotka kiinnitetään puun latvustoon. Lopuksi osallistujat keksivät ongelmalle ratkaisuja, jotka joko estävät ongelman synnyn (pureutuvat juurisyihin) tai auttavat vaikutusten lieventämiseen. Nämä kirjataan hedelmiin, käpyihin yms. jotka kiinnitetään puun ympärille.

Apukysymykset:

  • Juurisyyt: Miksi ongelma on olemassa? Mikä johtaa ongelman syntyyn?
  • Vaikutukset: Mitä ongelma aiheuttaa? Miten ongelma vaikuttaa ihmisiin/yhteiskuntaan?
  • Ratkaisut: Miten ongelman voi ratkaista? Miten ongelman synty voidaan estää? Miten sen vaikutuksia voidaan lieventää?

Muita huomioita: Ongelmapuu voidaan myös tehdä kirjoittaen suoraan paperille tai tulostetulle Ongelmapuu-pohjalle, jossa on valmiit apukysymykset. Ongelmapuu voidaan myös tehdä digitaalisesti esimerkiksi Mural-alusta käyttäen.

Vaikuttamiskiihdyttämö

Tavoite: Kehitellä ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin.

Kesto: 30-60 min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: Kirjoitusvälineet, paperia tai valmis vaikuttamiskiihdyttämö-moniste

Ohjeet:

Osallistujat jaetaan pienryhmiin tai pareihin. Ryhmissä pohditaan ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan tai esimerkiksi 100 ongelmaa-tehtävässä tai ongelmapuussa löydettyihin haasteisiin seuraavien kysymysten pohjalta:

  • Mikä ratkaisu on? Mitä vaiheita ratkaisussa on?
  • Minkä ongelman ratkaisu ratkaisee? Mistä ongelma johtuu?
  • Mitä hyötyä ongelman ratkaisemisesta olisi?
  • Mitkä tahot ovat tärkeitä, että ovat ratkaisussa mukana?
  • Keneen voisitte asiasta olla yhteydessä?

Lopuksi esitellään tuotokset ja keskustellaan niistä.

Muita huomioita: Kysymyksiä voi mukauttaa taito- ja tietotason mukaan. Vaikuttamissuunnitelma voidaan toteuttaa myös digitaalisesti.

Minä vaikuttajana

Tavoite: Herätellä osallistujat pohtimaan itseään vaikuttajana sekä tunnistamaan omia vahvuuksia, arvoja ja kiinnostuksen kohteitaan, jotka ohjaavat omaa vaikuttamistoimintaa ja ylläpitävät motivaatiota.

Kesto: 15-20min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: ei mitään

Ohjeet:

Osallistujat pohtivat joko yksin tai ryhmässä itseään vaikuttajana alla olevien apukysymysten avulla.

Apukysymykset:

  • Millaista kokemusta sinulla on vaikuttamisesta?
  • Millaisia onnistumisia olet kokenut? Entä millaisia haasteita olet kohdannut?
  • Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin haluat tai haluaisit vaikuttaa?
  • Mitä tavoitteita sinulla on vaikuttamisen suhteen?

Osallistujat voivat halutessaan kirjoittaa itselleen muistiinpanoja. Sitten osallistujat keskustelevat omista vastauksista parin tai pienryhmän kanssa. Lopuksi ohjaaja pyytää muutaman noston eri ryhmiltä kysymyksiin.

Muita huomioita: Osallistujien tason mukaan voidaan yksinkertaistaa kysymysten muotoilua.

Vaikuttajan vahvuudet

Tavoite: Herätellä osallistujia pohtimaan itseään vaikuttajana sekä tunnistamaan omia vahvuuksia, arvoja ja kiinnostuksen kohteitaan, jotka ohjaavat omaa vaikuttamistoimintaa ja ylläpitävät motivaatiota.

Kesto: 20-30min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: valmis vaikuttajahahmo-pohja TAI paperia ja kyniä (mielellään värillisiä, jotta osallistuja voi tehdä omanlaisen tuotoksen)

Ohjeet:

Osallistujat piirtävät paperille hahmon, jossa tilaa hahmon sisällä ja ulkopuolella kirjoittaa tai piirtää asioita. Hahmon sisäpuolelle osallistujat kirjoittavat tai piirtävät asioita, jotka ohjaavat omaa toimintaa vaikuttajana, mutta joita muut eivät näe ulkoisesti (esimerkiksi omat arvot, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet). Hahmon ulkopuolelle osallistujat kirjoittavat ja piirtävät näkyviä asioita, joita he tekevät vaikuttajana (vaikuttamistekoja). Lopuksi osallistujia pyydetään jakamaan halutessaan, mitä he kirjoittivat/piirsivät hahmoonsa.

Apukysymykset:

  • Hahmon sisälle: Mihin sinä haluat vaikuttaa? Mikä on sinulle tärkeää? Mitkä ovat sinuun vahvuuksia? Mistä olet kiinnostunut ja mistä sinä tykkäät?
  • Hahmon ulkopuolelle: Mitä asioita sinä teet vaikuttajana? Miltä näyttää sinunlainen vaikuttaminen?

Muita huomioita: Voidaan myös antaa osallistujille paperi, jossa valmis hahmo ja valmiit kysymykset (liitteenä). Voidaan myös tehdä ns. yleisellä tasolla.

Ratkaisukiihdyttämö

Tavoite: Tavoitteena on kehittää mahdollisimman monta ratkaisua yhteen tiettyyn ongelmaan.

Kesto: 10-15 min (3 min + ohjeet ja purku)

Ryhmän koko: Ei rajaa

Tarvikkeet: Paperia ja kirjoitusvälineet / Digitaalinen alusta esim. Mentimeter. 

Ohjeet:

Menetelmä on lähes sama, kuin 100 ongelmaa-harjoituksessa. Tässä ongelmien sijaan pyritän löytämään kolmessa minuutissa mahdollisimman monta ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Ratkaisujen ei tarvitse olla toteuttamiskelpoisia, vaan keskeistä on löytää mahdollisimman monta ratkaisua. Eniten ratkaisuja keksinyt ryhmä voidaan palkita lopuksi. Tätä tehtävää voi käyttää myös herättelevänä tehtävänä vaikuttamissuunnitelman tekemiseen. 

Muita huomioita: Voidaan toteuttaa paperilla tai digitaalisesti.

4. Purku

Mielialamustekala

Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on purkaa keskustelua ja opittua antamalla sekä hyvää, että kriittistä palautetta.

Kesto: 5-15 minuuttia

Ryhmän koko: max 20 (isommissa ryhmissä voidaan jakautua pienryhmiin)

Tarvikkeet: Mielialamustekala, jonka toinen naama hymyilee, toinen on surullinen. Tarvittaessa harjoituksen voi toteuttaa millä tahansa esineellä, joka soveltuu heittelyyn. 

Ohjeet:

Harjoituksessa puretaan käytyä keskustelua ja työpajan oppimiskokemuksia. Ohjaaja ohjeistaa ryhmän ensin kertomaan, mitä hyvää/positiivista jostain työpajassa käsitellystä asiasta jäi mieleen. Käydään kierros joko kierrättämällä mustekalaa tai heittelemällä sitä ympäriinsä, kunnes jokainen osallistuja on saanut puheenvuoron. Tämän jälkeen ohjaaja ohjeistaa ryhmän kertomaan, mitä kehitettävää/haasteita työpajan aiheista jäi mieleen ja käydään jälleen kierros niin että kaikki saavat puheenvuoron. 

Muita huomioita: Harjoitus toimii kaikentasoisille ryhmille. Ryhmän taitotasosta ja valmiuksista riippuen kysymyksenasettelua voi helpottaa/vaikeuttaa.

Äänestäminen ideoista

Tavoite: Tutustua muiden ryhmäläisten ideoihin ja harjoitella palautteen antamista

Kesto: 5-10min

Ryhmän koko: ei rajaa

Tarvikkeet: ei mitään

Ohjeet:

Osallistujat äänestävät ryhmässä tulleista tuotoksista ja ideoista esimerkiksi parhaan idean, toteutettavimman idean, hulluimman idean yms. 

Muita huomioita: ei muita huomioita

Työpajaesimerkki

Miten menetelmäpankin harjoituksista voi rakentaa työpajakokonaisuuden? Liitteenä on esimerkkityöpaja vaikuttamis/osallisuustyöpajasta, jonka kohderyhmänä on 10-15 hengen ryhmä n. 15-18 -vuotiaita nuoria. Tässä esimerkissä työpajaan on käytettävissä 75 minuutin pituinen oppitunti. Työpajan tavoitteena on tutustua osallisuuden teemoihin ja kehitellä omia vaikuttamissuunnitelmia osallisuuden saralla. Työpajaesimerkki antaa osviittaa siihen, miten menetelmistä voi koota kokonaisen työpajan.

Katso työpajaesimerkki tästä.

Liitteet

Lopuksi tässä on lista kaikista menetelmäpankin liitteistä.

Lisätietoja

Susanna Ranta
Järjestöasiantuntija
+358 44 705 7777
susanna.ranta@nuva.fi