Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n tekemä Nuorisovaltuustoselvitys 2023 osoittaa, että alueellisten nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuudet ja nuorten kokemukset mahdollisuuksistaan vaikuttaa hyvinvointialueilla ovat pääosin hyviä. Myös haasteita ja kehitettävää kuitenkin riittää. Selvityksen perusteella toiminnan vaikuttavuuteen on panostettava muun muassa huolehtimalla nuorisovaltuuston resursseista kuten kokousmäärästä sekä perehdytyksestä.
Vuosittain toteutettava Nuorisovaltuustoselvitys kokoaa ajantasaista tietoa nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksista ja toimintaedellytyksistä. Tänä vuonna selvitys tehtiin osana Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanketta. Selvityksessä tarkastellaan alueellisten nuorisovaltuustojen toimintaa sekä niiden onnistumisia ja haasteita hyvinvointialueiden ensimmäisenä vuonna. Selvitystä varten toteutettiin kysely, johon vastasi 124 nuorta ja 23 nuorisovaltuuston tukiaikuista.
Nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa alueellisissa nuorisovaltuustoissa pääosin hyvinä
Selvitykseen vastanneista nuorista 82 koki, että nuorisovaltuustolla on riittävästi vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lisäksi jopa 90 prosenttia nuorista koki päässeensä vaikuttamaan hyvinvointialueen asioihin alueellisessa nuorisovaltuustossa.
Kyselyyn vastanneiden nuorten mielestä puhe- ja läsnäolo-oikeudet, lausunnot ja aloitteet ovat tehokkaimpia vaikuttamiskeinoja nuorisovaltuustolle. Hyvinvointialueita ja siten myös alueellisia nuorisovaltuustoja on yhteensä 21, ja niistä 19 nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuustossa, 18 ainakin yhdessä lautakunnassa tai vastaavassa toimielimessä ja kahdella, Vantaan ja Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinointialueen nuorisovaltuustoilla aluehallituksessa.
Kuntien nuorisovaltuustoihin verrattuna alueelliset nuorisovaltuustot ovat saaneet nopeasti edustuspaikkoja eri päättäviin pöytiin, vaikka etenkin aluehallitusten kokousten ovet ovat vielä pääasiassa suljettu nuorilta.
On tärkeää, että nuorisovaltuustolla on mahdollisuuksia nostaa yhteiseen keskusteluun ja päätöksentekoon myös oma-aloitteisesti itse tärkeänä kokemiaan asioita aloitteiden avulla. Toistaiseksi kolmella nuorisovaltuustolla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuulla ja Etelä-Savolla on suora aloiteoikeus aluevaltuustossa. Suora aloiteoikeus takaa aloitteille poliittisen käsittelyn sekä lisää nuorisovaltuustojen tekemien aloitteiden näkyvyyttä ja vuoropuhelua nuorisovaltuuston ja aluevaltuutettujen välillä.
Alueelliset nuorisovaltuustot ovat tehneet aloitteita muun muassa psykologipalvelujen turvaamisesta, lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn parantamisesta sekä mielenterveystarkastuksista.
Nuoret ja tukiaikuiset antavat nuorisovaltuustojen toiminnalle arvosanaksi 8
Nuorisovaltuutettuja ja tukiaikuisia pyydettiin arvioimaan nuorisovaltuuston kuluvan kauden toimintaa, ja tyypillisin arvosana oli 8. Nuorten useimmin esille nostamat onnistumiset olivat sujuvat kokoukset, nuorten motivaatio, aktiivisuus, yhteishenki ja yhteistyö sekä vaikuttamismahdollisuuksien saaminen jo aikaisessa vaiheessa. Myös viranhaltijoiden aktiivinen asioiden esitteleminen kokouksissa sekä onnistuneet lausunnot, aloitteet ja kampanjat mainittiin useampaan otteeseen.
Tukiaikuisten esille nostamia onnistumisia olivat etenkin nuorten aktiivisuus sekä se, että nuorisovaltuusto on päässyt vaikuttamaan jo moniin tärkeisiin asioihin ja että nuorten näkemystä myös arvostetaan hyvinvointialueella.
Kokousten määrään ja perehdyttämiseen kiinnitettävä huomiota
Vaikka alueellisten nuorisovaltuustojen toiminta on lähtenyt pääosin hyvin käyntiin, myös haasteita ja kehitettävää riittää. Nuorten mainitsemia haasteita toiminnalle ovat muun muassa toimintarahan puute sekä puutteellinen perehdytys. Tukiaikuisten mainitsemia haasteita ovat muun muassa kuntien nuorisovaltuustojen erisykliset toimikaudet ja jäsenten vaihtuvuus.
Sekä nuoret että tukiaikuiset nostivat haasteena myös kokousten liian vähäisen määrän sekä osittain myös tästä syystä aktiivisuuden kasaantumisen pienelle porukalle kokousten välillä. Riittävän kokousmäärän varmistaminen voisi lisätä toiminnan vaikuttavuutta, toimintaan sitoutumista sekä aktiivisuuden ja osallisuuden jakautumista tasaisemmin jäsenten välille.
Aktiivisuuteen ja toiminnan vaikuttavuuteen voidaan vaikuttaa myös perehdytykseen panostamalla. Nuorista 68 prosenttia koki, että nuorisovaltuusto on saanut riittävästi perehdytystä hyvinvointialueen toiminnasta.
Vaikka yli puolet kyselyyn vastanneista koki saaneensa tarpeeksi perehdytystä, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen 32 prosenttiin, joka näin ei koe
Tieto hyvinvointialueen palveluista, päätöksentekorakenteesta ja ajankohtaisista asioista ovat edellytyksiä vaikuttamistoimielimen vaikuttavalle toiminnalle. Osa jäsenistä voi olla hyvinkin perehtyneitä hyvinvointialueen toimintaan ja kokeneita vaikuttajia, mutta kaikkien jäsenten osallisuutta on tärkeää vahvistaa varmistamalla riittävä perehdytys ja tiedonsaanti.
Alueellisten nuorisovaltuustojen toiminnassa on eroja
Huomioitavaa on, että eroja kokemuksissa on niin hyvinvointialueiden välillä kuin niiden sisällä. Onkin tärkeää, että nuorisovaltuuston kanssa käydään aina aluekohtaisesti keskustelut odotuksista, toiveista ja toimintatavoista sekä toimikauden alussa että sen aikana.
Nuorisovaltuustoselvityksen lopussa on alueellisen nuorisovaltuuston tsekkilista, jonka avulla kunkin alueellisten nuorisovaltuustojen jäsenet ja tukiaikuiset voivat tarkistaa, toteutuvatko listan asiat jo omassa nuorisovaltuustossa, ja kehittää toimintaansa listan avulla.
Nuorisovaltuustoselvityksen tietoja alueellisten nuorisovaltuustojen toiminnasta hyödynnetään Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen toiminnassa sekä Nuva ry:n edunvalvonnassa.
Lue selvitys kokonaisuudessaan (PDF-tiedosto)
Lisätietoja
Milla Lamminsivu
Alueellisen osallisuuden asiantuntija
+358 50 337 2345
milla.lamminsivu@nuva.fi